Alivaltiosihteeri Juhani Kivelä: Sisäisen turvallisuutemme ajankohtainen tila

Turvallisuuden hallinnan 2000-luvun muutosvoima

1. Digi-,tieto- ja viestintäteknologioiden ripeä kehitys on johtanut globaaliin 24/7 kyberympäristöön ja talouskilpailuun.

Kehittyneistä yhteiskunnista on tullut häiriöherkkiä ja alttiita vihamielisille vaikuttajavoimille.

2. Terrorismi on levinnyt kaikkien länsimaiden uhkaksi.
3. Sotavaltio Venäjä uhkaa hybridisodan keinoin Euroopan ja globaalia turvallisuutta ja koko turvallisuusjärjestelmää.
4. Kiina seuraa vielä vierestä Venäjän suurta peliä arvaamattomana.
5. Pakolais- ja maahanmuuttopaineet ovat kasvamassa.
6. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat pitkän aikavälin uhkia.
7. Pandemiauhkat ovat jääneet elämään.
8. Sotien ja kriisien talousvaikutukset ovat vakavia uhkia rauhaan ja mukavuuksiin tottuneiden kansalaisten elinoloille ja siten demokraattisten yhteiskuntiemme vakaudelle.
9. Kriisien kestävyyden ( resilienssin ) ylläpito on kaikkien Länsi- ja erityisesti EU-maiden sisäisen ja kokonaisturvallisuuden hallinnan ajankohtainen haaste.

Myrsky turvallisuuspolitiikan vesilasissa. Mistä on kysymys?

Perustuslaki 2000 – Valmiuslaki 2022

Sisäisen turvallisuuden ajankohtainen tila

1. Sisäisen turvallisuuden tila näyttää hyvältä

• Valmiuslaki korjasi merkittävästi sisäisen turvallisuuden hallintaedellytyksiä.
• Käytännön turvallisuustoimijat ovat kukin erikseen toimintakykyisiä.
• Turvallisuuskomitea on toiminut suositusten antajana 10 vuotta.
• Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus perustettiin 2017

Suomeen vahvistamaan kokonaisturvallisuusajattelua, tietoisuutta hybridiuhkista ja haavoittuvuuksista.

• Eduskunnalle on annettu kaksi selontekoa sisäisestä turvallisuudesta 2016 sekä 2021.

2. Tila ei ole niin hyvä kuin yleisesti uskotaan

• Hallintovaliokunnan mukaan 2021 selonteon puute on, ettei johtamista sisäiseen turvallisuuteen ole siinä tarkasteltu.

3. Valtion ylimmän johdon taholla

• kokonaisturvallisuuden johto on kaukana tasapainosta.

4. Valtioneuvostotasolla

• sisäisen turvallisuuden johtorakenne ja johtosuhteet ovat jäsentymättömiä ja estävät strategisen johtamisen.

5. Aluetasolla on ammottava aukko

• Läänien lopettaminen poisti hyvin toimineen turvallisuuden johtorakenteen eikä mitään ole tehty sen korjaamiseksi.

6. Paikallistason johtosuhteet ovat sekavassa tilassa

• Kuntien roolia ei hyvinvointialueuudistuksessa tarkasteltu ja sisäinen turvallisuus jäi kahden demokratian väliin harmaaksi vyöhykkeeksi.

7. Vapaaehtoistoimijoiden voimavarat syrjäytyvät

• Alue- ja paikallistason puutteiden johdosta vapaehtoisjärjestöjen merkittävää potentiaalia jää hyödyntämättä.

8. Mutta, pienen yhteiskunnan improvisaatiokyky pelastaa.