Virstanpylväitä 1891-1991

TAMPEREEN SUOMALAISEN KLUBIN ENSIMMÄISET SATA VUOTTA

1882 perustettiin Tampereen suomalainen seura "keskukseksi, jossa samanmieliset saivat yhteiskunnallisia sekä valtiollisia asioitaan ja varsinkin vaaleja harkita". Seura ja sen laulukunta toimivat vilkkaasti kaksi vuotta suomimielisten puolueyhdistyksenä. Se hajosi, kun osa seuran jäsenistä työskenteli ruotsinkielisen ehdokkaan hyväksi.

1885 Suomalaisen seuran jäsenet perustivat sanomalehtiseuran S.S.S., joka ilman sääntöjä harrasti seuraelämää ja järjesti huvitilaisuuksia. Vaalien edellä sen piirissä toimi 24-henkinen vaalikomitea, johon kuului kahdeksan jäsentä kustakin seuran ammattiryhmästä, käsityöläisistä, kauppiaista ja palkannauttijoista.

1887 seurassa tapahtui hajaannus - ei kieli- vaan väkijuomakysymyksen vuoksi.

1888-1889 toimi suomimielisten yhdistyksenä Suomalainen Klubi, jossa oli 31 jäsentä

1890 kirjakauppias O. Palander kutsui kiertokirjeellä koolle Suomalaisen Klubin jäseniä perustamaan sääntöihin nojaavaa poliittista yhdistystä.

KLUBIN PERUSTAMINEN VUONNA 1891

1891 Tampereen Suomalaisen Klubin säännöt hyväksyttiin 18. kesäkuuta ja Klubin varsinainen perustava kokous pidettiin 10. lokakuuta. Ensimmäiseksi esimieheksi valittiin tri G.R. Idman ja johtokunnan puheenjohtajaksi kauppias G. Selin.

1892 vuokrattiin kuusi huonetta klubihuoneistoksi talonomistaja W. Ahlströmin uudesta talosta Puutarhakatu 22:sta. Sen sisustamista varten perustettiin Kalustoyhtiö, joka hankki mm. 72 Wienin tuolia ja biljardikaluston.

1893 neljät vaalit, joiden tuloksena kunnallinen valta siirtyi Suomalaiselle Klubille ja suomalaiselle puolueelle. Valtiopäiville valittiin neljä Klubin edustajaa (A. Sommer, G.R. Idman, A. Genetz ja K.
Wiljakainen).

1894 Klubin jäsenmäärä oli 105.

1895 "organiseeratut" eli järjestäytynyt työväki erosi suomimielisten riveistä. Tampereen Suomalaisen Klubin miehet luopuivat Työväenyhdistyksen johdosta. Perustettiin toimikunta teatteritalohanketta varten.

1896 Klubissa laaja raittiuskokous, jossa asetuttiin vastustamaan väkijuomien valmistusta ja kauppaa. Klubi vuokrasi uuden huoneiston Läntinen puistokatu 22:sta. Hyväksyttiin järjestyssäännöt, joissa mm. rahapelit kiellettiin.

1897 osa Klubin jäsenistä perusti Nuoren Suomen Klubin.

1898 päätettiin oman talon hankkimisesta ja perustettiin toimikunta hanketta varten. Laadittiin suunnitelma Työväenopiston perustamisesta.

1899 klubin jäsenmäärä 177.

1900 Klubin kunnallisen vallan horjumisesta ensimmäinen merkki: työväenpuolue sai äänestäjien enemmistön, Klubi tosin edelleen suurimman äänimäärän.

1901 ilmestyi A. Dahlbergin (A.Alhovuori) kirjoittama Klubin 10-vuotiskertoelma. Eräiden julkisten rakennusten sijoittamisesta keskusteltaessa tehtiin tärkeä kaupunkikuvaa koskeva päätös: puistoihin tai muille avoimille paikoille, joita ei ollut rakennettaviksi aiottu, ei tule sijoittaa mitään rakennettavaa.

1902 perustuslaillisten esiinmarssi. Klubin esitys sanomalehtiosaston perustamisesta kaupunginkirjastoon.

1904 vaatimus puoluekurista hyväksyttiin äänin 34-28. Sen seurauksena 32 jäsentä erosi Klubista, mukana myös pari kuukautta aikaisemmin valittu esimies tri Oskar Nyman.

1905 Klubin jäsenmäärä 96. Suurlakko. Lakkoviikon aikana Klubilla oli 10 kokousta esimiehen, tri K. Jaakkolan johdolla. Niiden tuloksena julkaistiin Klubin ohjelma, jossa mm. vaadittiin yleistä, yhtäläistä ja välitöntä äänioikeutta sekä lentolehtinen, jossa ohjelmaa ja sen taustaa selvitettiin.

1906 yksikamarisen eduskunnan ensimmäisiä vaaleja varten valmisteltiin vaalipiirisuunnitelma ja perustettiin Suomalaisen puolueen Tampereen Järjestö hoitamaan käytännön vaalityötä. Toteutettiin sääntömuutos, jonka perusteella Klubiin voitiin ottaa jäseniksi myös naisia.

1907 tehtiin päätös yhteisen talon rakentamisesta klubille ja järjestölle. Perustettiin Hämeen Pohja Oy. Klubin jäsenmäärä 328. Järjestön jäsenmäärä n. 1000.

1909 nousi Puutarhakatu l1:een Heikki Tiitolan suunnittelema 3-kerroksinen talo, jossa oli kolme osaa: hotelli, klubihuoneisto 600-paikkaisine juhlasaleineen ja asuinhuoneistoja. Hotelli Hälläpyörää piti Suomalaisen Puolueen naisyhdistys.

1911 tehtiin aloite kunnalliskertomusten julkaisemisesta. Luovuttiin kunnallisen väkijuomakiellon ajamisesta.

1912 perustettiin neuvottelukunta urheilutalon rakentamiseksi Tampereelle.

1913 taloudellisista syistä Klubin toiminta muutettiin Hämeen Pohja Oy:n talon alakertaan, Morkkuun. Syntyi ajatus Tampereen läänin perustamisesta.

1913-1914 Suomalainen Klubi jälleen Tampereen voimakkain vaaliorgaani.

1914 Hämeen Pohjan juhlasaliin sotilassairaala.

1916 keräys, jonka tuloilla perustettiin lehtimiesten opintoavustusrahasto.

1917 30. maaliskuuta vallankumousjuhla torilla, jossa 30 000 tamperelaista ja Klubilla, jossa neljä innostunutta puhetta ja eläköönhuutoja. 20. lokakuuta Irti Venäjästä -ohjelma esitettiin. Joulukuussa ulkotyöväenyhdistys vangitsi kaupunginvaltuuston kahdesti.

1918 6.1-10.5. tauko Klubin kokouksissa. Kokoushuone suljettiin helmikuussa punakaartin vaatimuksesta. Huhtikuussa huoneisto oli pakolaisten käytössä. Klubi myi Hämeen Pohjan osakkeensa ja koko talo myytiin Syrenin kirjapainolle.

1919 Klubi johtamassa Kokoomuspuolueen perus- ja piirijärjestöjen perustamista. Uusi yhdistyslaki vaati muuttamaan Klubin sääntöjä. Perustettiin toimikunta keräämään varoja ja kannatussitoumuksia Turun Suomalaisen Yliopiston perustamista varten. Keräys tuotti 3 358 650 mk.

1922 Klubi muutti vuokrahuoneistoon Kuninkaankatu 19:ään.

1923 päätettiin ryhtyä työskentelemään ilmapuolustusyhdistyksen perustamista varten.

1926 uusi suomalaisuusliike, aitosuomalaisuus esille Klubissa.

1928 esitettiin kommunistiponnet. Keskusteltiin lentokonetehtaan siirrosta Tampereelle.

1929 esitettiin kieliponnet.

1930 Klubin esimiehen ja Kokoomuksen piirijärjestön välinen ristiriita johti esimiehen, kauppaneuvos Raf. Haarlan eroon. Klubin jäsenmäärä 386

1931 aloitettiin biljardin kilpailutoiminta. Korjaustöitä Klubin huoneistossa.

1932 Mäntsälän kapinan johdosta Tampereella hälytysvalmius, jolloin Suomalaisen Klubin sk-komppania osallistui Ratinanlinnan vartioon. Ilmestyi Uuno Sinisalon kirjoittama 190-sivuinen 40- vuotishistoriikki. Klubin 40-vuotisjuhlaa vietettiin monin juhlallisuuksin.

1936 Klubin jäsenmäärä 295.

1937 sääntöjen uudistus - tarkoituspykälään lisättiin sanat … voimassaolevaa yhteiskuntajärjestystä säilyttävässä ja turvaavassa mielessä tapahtuvaan mielipiteiden vaihtoon.

1939-1940 syyskuusta toukokuuhun Klubin huoneisto reserviläisten vastaanotto-, ruokailu- ja majoitustilana.

1941 Klubin 50-vuotisjuhlat Jatkosodan voittouutisten lomassa.

1944 huoneenvuokralautakunta halusi Klubin huoneiston asuntotarkoituksiin.

1945 Klubi osallistui voimakkaasti valtiollisiin ja kunnallisiin vaaleihin.

1948 Klubin jäsen J. Kokko kirjoitti Klubin johdolle kirjeen kehottaen Klubia työskentelemään korpilakkojen estämiseksi. Uusi toimintamuoto: yhteiset kevätretket.

1948-1965 vaaran vuosina syntynyt varovaisuus jatkui pitkään: esitelmänpitäjät kielsivät referoinnin, järjestettiin myös "salaisia" tiedotustilaisuuksia.

1951 Klubin 60-vuotisjuhlat, joiden juhlapuheessa päätoimittaja Ale-Einari Riipinen tarkasteli Klubin tapahtumia ja ihmisiä.

1958 ryhdyttiin valmistelemaan uuden oman talon rakentamista ja hankkimaan Hämeen Pohja Oy:n osakkeita Klubin haltuun. Rakennustoimikuntaan valittiin jäsenet Kivelä, Laiho ja Paasikoski. Arkkitehti Taito Uusitalolta tilattiin piirustukset.

1959 Hämeen Pohja Oy:n jäljellä oleva omaisuus päätettiin ostaa verotusarvosta. Useita osakkeita saatiin lahjoituksina. Neuvoteltiin eri intressiryhmien kanssa rakentamisyhteistyöstä.

1960 perustettiin juristitoimikunta valvomaan rakentamiseen liittyviä sopimuksia. Toimikunnan jäseniksi tulivat varatuomarit Unto Lehmusvirta, Seppo Sinivaara ja Voitto Varsila. Perustettiin Asunto-Oy Hämeenpohja, jolle Klubilla olevat Hämeen Pohja Oy:n osakkeet luovutettiin niin, että Keskisen rakennusliike katsoi ne maksuksi Klubille tulevasta huoneistosta.

1961 helmikuussa pidettiin viimeinen kokous ja järjestettiin "läksiäisjuhla" vanhassa klubihuoneistossa. Toukokuussa muurattiin uuden rakennuksen peruskivi. Klubin jäsenmäärä 602.

1961-1962 Klubin kokoukset pidettiin Kauppaseuran huoneistossa.

1962 huhtikuun kokous omassa uudessa tilassa, jäseniä paikalla 170. Rakentamisesta oli selvitty omin varoin, mutta kalustus- ja sisustustyöhön otettiin velkaa. Klubin 70-vuotisjuhla ja uuden klubihuoneiston vihkiäiset pidettiin syyskuussa, jolloin samalla paljastettiin johtokunnan puheenjohtajan Artturi Hirvimiehen muotokuva. Klubiin liittyi 105 uutta jäsentä.

1965 päättyi sitkeä neuvottelu Tampereen kaupungin kanssa Klubin tontista luovutetun katualueen korvauksesta. Klubi sai maksuksi 26 876 mk.

1969 kalustokorjauksia, juhlasaliin uudet tuolit.

1971 80-vuotisjuhlat. Päätoimittaja Raino Vehmas puhui Suomalaisesta mielenlaadusta.

1972 juhlatoimikunnan työ siirrettiin johtokunnalle, sillä säännönmukaiset juhlat, vappujuhlat ja itsenäisyyspäivän lounaat, järjestää Klubin ravintola. Osa 3. kerroksen tiloista sisustettiin vain jäsenten käyttöön.

1973 sodissa olleet Klubin veteraanit ryhtyivät kokoontumaan maanantailounaille ja perustivat Ruutiukot-kerhon. Klubi-iltojen kokeilu aloitettiin.

1974 biljardinpeluun virkistämiseksi ryhdyttiin järjestämään haastepelejä.

1976 Klubi sensaationa! Etelä-Afrikan suurlähettilään Wouter Malanin esitelmä klubi-illassa herätti suuren kiinnostuksen sekä lehdistössä että tamperelaisissa, jotka kokoontuivat mielenosoitukseen esitelmäiltana Puutarhakadulle.

1978 Klubin joukkue voitti biljardin yhteistoimintaklubien Suomen mestaruuden.

1979 uusi vaalikäytäntö: eduskuntavaalien edellä kaikkien puolueiden edustajat esiintyivät klubi-illassa. Taidemaalari Kauko Salmen suunnittelema klubi tunnus "muuriankkuri" otettiin käyttöön kirjepapereissa, viireissä ym.

1980 uusi vaalikäytäntö: kunnallisvaalien edellä kaikki Tampereen valtuustossa edustettuina olevat puolueet esiintyivät kuukausikokouksessa.

1981 90-vuotisjuhla. Onnitteluihin aiotut kukkais- ym. varat pyydettiin osoittamaan Sotaveteraanien huolto- ja tukisäätiölle.

1982 Klubi liittyi Suomen biljardiliittoon. Asessori Unto Lehmusvirran muotokuva paljastettiin.

1985 biljardijoukkue voitti YT-klubien Suomen mestaruuden. Hankittiin uusi flyygeli. Kokeiltiin kamarikonsertteja. Juhlasali osoittautui hyväksi konserttisaliksi.

1988 rakennemuutosta koskeva esitelmätilaisuus yhdessä Suomalaisen Tiedeakatemian kanssa, puhujina prof. Erik Allardt, kansleri Jaakko Honko ja pääjohtaja Markku Mannerkoski. 100-vuotisjuhlia järjestävä toimikunta perustettiin. Sen jäseniksi tulivat Matti Heinivaho, Matti Linden ja Risto Vuorinen.

1989 biljardin YT-klubien ikämieskilpailuja ryhdyttiin järjestämään. Klubi voitti Suomen mestaruuden.

1990 jäsenkysely, jolla selviteltiin jäsenistön mielipiteitä, harrastusastetta, ikärakennetta ym. 514 aktiivijäsentä lähetti vastauksensa.

1991 juhlavuotensa merkeissä Klubi järjesti biljardin Suomen mestaruuskilpailun. Klubissa jäseniä 1038.

Lähde: Halme, Laila 1991. Muuriankkuri 1931-1991. Tampereen Suomalainen Klubi.