Kenraali Kalervo Sipi: Tammisunnuntain perinne ja historia

Esitelmöitsijä totesi aluksi olevansa jopa Mannerheim-friikki.

Vapaussota alkoi sunnuntaina 28.1. (27.1.) 1918. Aikaa tapahtumista on vierähtänyt runsaat 103 vuotta. Kenraali Mannerheim palasi Venäjältä Suomeen 18. joulukuuta 1917. Hänellä oli tuolloin yli 30 vuoden sotilaskokemus Venäjältä viime kädessä ratsuväen armeijakunnan komentajana. Nyt hän oli 50-vuotias työtä kaivannut ammattisotilas ja kenraaliluutnantti. Hän tuli Sotilaskomiteaan 7.tammikuuta 1918 ja sen puheenjohtajaksi 15.tammikuuta 1918.

Mannerheim näki, että järjestys maahan oli saatava kotimaisin voimin. Hän saapui Vaasaan 18. tammikuuta 1918, jonne sijoittui Valkoisen armeijan päämaja 19. tammikuuta. Suojeluskunnat saatiin kootuksi valmiiksi 27.päivänä tammikuuta klo 24. Hyökkäys aloitettiin 28. tammikuuta klo 3.00 aamuyöllä. Toiminta oli suunnattu venäläisiä joukkoja vastaan. Päämaja sijaitsi Seinäjoella 29.1.-23.3.1918 ( muistolaatta paljastettiin 2. elokuuta 2018 ).

Operatiivinen suunnitelma sisälsi ydinkohdiltaan sen, että

+ Rintamalinja oli pidettävä ja vakiinnutettava sekä että

+ Jääkärit on saatava Saksasta kotiin kouluttajiksi ja johtajiksi

Hyökkäys tuli toteuttaa mahdollisimman pian Tampereen pohjoispuolitse ja venäläiset ja punaiset oli lyötävä.

Sodanjulistuksista todettakoon, että

+ 25.01. 1918 senaatti päätti: Suojeluskunnat ovat hallituksen joukkoja

+ 26.01. 1918 Mannerheim antoi käskyn venäläisten aseistariisumiseksi

+ 27.01. 1918 Sosialidemokraattisen puolueen toimeenpaneva komitea antoi julistuksen työväestölle taistelumääräyksin. Punakaartin kapinalippu nostettiin ylös ja punainen lyhty kapinan merkiksi ilmestyi Helsingin työväentalon katolle klo 23.00. Punakaartit lähtivät Pitkänsillan yli.

Tässä vaiheessa tapahtui myös episodi, minkä seurauksena ”Senaattorijuna” suistui raiteiltaan. Kolme senaattoria - Heikki Renvall, E.Y. Pehkonen ja Alexander Frey - olivat junamatkalla Vaasaan. Junaa luultiin venäläisten sotilasjunaksi, vaikkakin se oli postijuna. Juna suistettiin raiteiltaan.

Kenraali Mannerheim antoi ensimmäisen päiväkäskynsä, Pky nro 1, Vaasassa 2.2.1918. Se oli hänen sittemmin yhteensä 66:sta päiväkäskystä lyhin. Siinä todettiin lyhyesti tilanne eli ylipäällikkyyden alkaminen.

(Tarton rauhansopimus solmittiin 14.lokakuuta 1920 Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä. Suomi itsenäistyi 1917 ja Venäjä tunnusti sen. Rauhan taustalla oli halu lopettaa sota maiden välillä, sillä de facto Tarton rauhansopimuksella Neuvosto-Venäjä myönsi olleensa sodassa Suomea vastaan).

Carl Gustav Emil Mannerheim vaikutti vuosina 1918-1951 tammisunnuntaista tammisunnuntaihin. Hänellä oli tuona aikana kolmet sotilaskasvot. Hän oli

+ keisarillinen upseeri ( Gustaf Karlovits yli 30 vuotta )

+ valkoinen kenraali nousten 25.tammikuuta 1918 valkoisen armeija ylipäälliköksi

Hän toimi 12.joulukuuta 1918 - 26.heinäkuuta 1919 valtionhoitajana siirtyen sen jälkeen yksityiselämään, mutta toimien sittemmin puolustusneuvoston puheenjohtajana vuosina 1931-1938.

+ Suomen armeija ylipäällikkö 30.11.1939 – 31.12.1944.

Lisäksi kenraali Mannerheim oli Suomen tasavallan presidentti Risto Rydin jouduttua eroamaan tehtävästä 29.heinäkuuta 1944 1. päivään maaliskuuta 1946 saakka.

Suomen marsalkka Carl Gustav Emil Mannerheim vetäytyi vanhuuden lepoon 78 vuoden 9 kuukauden ja 7 päivän ikäisenä. Marsalkan viimeistä taistelua, taistelua vanhuuden tuomia sairauksia vastaan hän kommentoi itse näin: ”Olen voittanut monia taisteluita, mutta luulen, että häviän tämän viimeisen.”

Suomen marsalkka Mannerheim kuoli 83-vuotiaana 28.tammikuuta 1951 klo 00.30 Lausannen kantonin sairaalassa. Vuoteen ääressä olivat tuolloin hänen henkilääkärinsä, ruotsalainen professori Nanna Svartz, hänen adjutanttinsa, eversti Olof Lindeman ja Suomen Bernin suurlähettiläs, ministeri Reinhold Svento. Marsalkan arkku kuljetettiin 31.tammikuuta klo 16.50 ( 15.50 ) – 1.helmikuuta klo 09.45 kotimaahan. Välilasku tehtiin Ruotsin Malmön lentokentälle Bulltoftaan. Eduskunnan puhemies Karl-August Fagerholm totesi muistosanoissaan, että ”Hän oli suuri sotilas”.

Suurkirkossa tapahtuneen siunauksen jälkeen yhdeksän kenraalia kantoi arkun portaiden alapäässä odottavalle tykkilavetille. Mannerheim-ristin ritarit kenraalista sotamieheen laskivat arkun hautaan. Suomen Marsalkan toivomuksen mukaisesti häntä kunnioitettiin 19 kunnialaukauksella. Ne lähtivät 75 mm:n ilmatorjuntatykeistä ( Skoda). Marsalkan molemmat tyttäret osallistuivat siunaus-tilaisuuteen.

”Tammisunnuntain perinne” alkoi Vapaussodasta 28.tammikuuta 1918. Sen sanoma on, että

+ Me muistamme ja kunnioitamme…

+… Vapaussodan sekä Talvi-, Jatko-ja Lapinsodan ylipäällikköä.