Pitkät Pojat Rantanen-Ruoholahti: Pitkät pojat

Sosiaalineuvos Seppo Rantanen ja kiinteistöneuvos Pauli Ruoholahti kertoivat pitkästä urastaan Tampereen kaupunginvaltuuston ja kaupunkimme muidenkin toimielinten palveluksessa. Seppo Rantanen aloitti luottamustoimensa nelisen vuotta Pauli Ruoholahtea aiemmin, joka puolestaan päätti luottamustoimensa hieman Rantasta myöhemmin. Yhteistä luottamustoimiaikaa Tampereen kaupungin palveluksessa heille kertyi reilut 30 vuotta.

Seppo Rantanen kertoi aluksi aseveliakselin muodostumisesta heti viime sotiemme jälkeen. Sen lähtökohtana oli kokoomuslaisten ja sosialidemokraattis-ten sodat kokeneiden edustajien viisaus, että rakennetaan yhdessä parempaa tulevaisuutta. Se oli tamperelaista viisautta, mikä rakentui aluksi keskeisesti Erkki Napoleon Lindforsin ja Lauri Santamäen keskinäisen luottamuksen varaan. Samalla varmistettiin noiden mainittujen kahden puolueen tiiviillä yhteistyöllä se, että ns. Vaaran vuosina pystyttiin tietyt uhkat torjumaan. Myöhempinä vuosikymmeninä tuon aseveliakselin hengessä Kansallisen Kokoomuksen ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen yhteistyö jatkui erinomaisena Tampereella muun muassa Matti Koposen, Matti Hokkasen, Vilho Halmeen ja Jarmo Rantasen toimesta.

Pitkät pojat jatkoivat osaltaan hyvän yhteistyön hengessä. Ensisijaisesti tuolla hengellä rakennettiin Tamperetta puoluepoliittisen edun tavoittelun jäädessä yleensä toissijaiseksi. Tavaksi muodostui, että Seppo Rantanen ja Pauli Ruoholahti keskustelivat asioista ensi kaksinaan ja sitten ”vakavammin” kolmen hengen ryhmässä kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen kanssa. Kun asioista oli sovittu, ne vietiin ryhmien tietoon laajemmin ja tehtiin niistä niin muodoin päätökset.

Viestimet oivalsivat ennen pitkää tuon tehokkaan päätöksenteon mallin. Sitä ei olisi voinutkaan olla huomaamatta, sillä Tampereen kehitys oli noiden pitkien poikien vuosikymmenten aikana niin monimuotoista. Siitä voisi mainita vaikkapa liikenneasiat, maanhankintakysymykset, sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnollisen yhdistämisen 1990-luvun puolivälissä sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän muodostumisen. Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin kehitys Rauno Ihalaisen johdolla on yksi pitkien poikien aikana saavutettu merkittävä asia. Kaupunginjohtaja Pekka Paavola oli saanut oman kirjansa Tampereen pomo, vaikuttaja Kalervo Kummolaan voi nuorempikin polvi tutustua teoksen Rautakansleri avulla. Mutta osansa kirjallistakin julkisuutta saivat myös pitkät pojat. Esimerkiksi Suomen Kuvalehti on aikanaan uhrannut 7 sivua tamperelaisen kunnallispolitiikan, asevelihenkisen toiminnan arvosteluun. Se oli saanut Pitkän-Sepon perumaan lehtitilauksenkin ( tietyksi ajaksi ).

Yhteistyötä Pitkien Poikien johtamalla koalitiolla on ollut tietyissä asioissa myös Vasemmistoliiton edustajien kanssa. Seppo Rantasen toteamana se, mistä mainitun liiton kanssa sovittiin, myös piti. Yleensäkin valtuustossa vallitsi hyvä ryhmäkuri.

Pauli Ruoholahti mainitsi mielenkiintoisen yksityiskohdan Tampereen kaupungin- johtajien virkaurista. Yksikään heistä ei toiminut virkakautensa loppuun, eläkeikään saakka. Kaarle Nordlund, ensimmäinen kaupunginjohtaja vuodesta 1929 alkaen, kuoli 53-vuotiaana, Sulo A. Typpö toimi kaupunginjohtajana vuosina 1943 - 1957 eli 52-vuotiaaksi saakka, Erkki Napoleon Lindfors kuoli 55-vuotiaana, Pekka Paavola lopetti kaupunginjohtajan tehtävät 52-vuotiaana ja Jarmo Rantanen 62-vuotiaana.

Vuonna 2006 Tampere siirtyi pormestarimalliin.

Seppo Rantasen ja Pauli Ruoholahden kirja Pitkät Pojat antaa mielenkiintoista tietoa Tampereen kaupungin kehityksestä pitkältä ajalta. Kirja on tilattavissa hintaan 25 euroa Seppo Rantaselta, puh. 0400 – 734556.