Tietokirjailija Mikko Tyni: Marsalkan muskettisoturit - Mannerheimin henkivartiointi ja turvallisuus 1918-1946

KIRJAN NIMEN TAUSTAA

+ Kirjallisuuden opiskelija, res.vänr. Atte Kalajoki ( 1914 - 2004 ) oli ainoa Manner-heimin henkivartijoista, joka palveli tehtävässä sekä talvi- että jatkosodassa.

+ Päiväkirjamerkintä 27.4.1942:

” Ja nyt tuo ”Nykyajan m-soturit”, joka kyllä kerran kymmenen, kahdenkymme- nen vuoden kuluttua näkee päivänvalon, jos herrat monikossa ja pienellä kirjaimella, sen sallivat. Oikein alkaa polttaa, kun ajattelee.”

+ Teosta ei kuitenkaan koskaan ilmestynyt

Miksi tämä kirja?

+ Aiempi tutkimus aiheesta puuttui täysin ( pre 2018 )

+ Uhkatilanteisiin ja henkivartiointiin vain yksittäisiä viitteitä

+ Henkilösuojausta yleisestikin tutkittu historiallisesti varsin vähän: Lähinnä vain tunnetun epäonnistumisen tai näyttävän onnistumisen ( murhayritys ) kohdalla

YH-vaihe syksyllä 1939

+ Kiristynyt poliittinen tilanne, valmiuden nosto asteittain

+ YH 12.10.1939 alkaen

17.10.1939: Mannerheímista Puolustusvoimien komentaja ( laki ei mahdollistanut ylipäällikköä ennen sotatilaa ). PM:n perustaminen
YE:n Valvontatoimisto > PM:n Valvontaosasto
Henkivartiointi valvontaosaston vastuulle ”ad hoc”> ei kuulunut sotilasvastavakoilun LKP-tehtäviin

+ Ensimmäinen henkivartioryhmä loka-marraskuun vaihteessa 1939

Runkona lkp:n ulkouolelle jääneet Valv.Os:n ”ylioppilasetsivät”

+ Monella Sk/AKS – tausta, siviiliasuisina palveluksessa

Vastavakoilutoimiston päällikkö, majuri Ropponen koordinoi

Orvo Laine kommentoi kuultua esitystä

Päämaja(kaupungi)n turvallisuus

+ PM:n sijoittaminen Mikkeliin ratkaistu jo kesällä 1939

Oletettu vähäinen ilmavaara, hyvät liikenneyhteydet, kaupunki pieni yhteisö,

jossa ”kaikki tunsivat toisensa”; varuskunta jo valmiiksi

+ Paikalliset varuskuntajoukot + Hgistä saapuneet PM:n VartK ja ToimK

Mikkelin ( ja pitäjän ) sk

+ Turvallisuutta tehostettiin erityismääräyksin

Sotilaiden ja siviilien tarpeeton liikkuminen kaupunkialueella pimeän aikana kielletty
Ulkomaalaisen pääsy kaupunkiin kielletty pl. diplomaattistatuksella olleet
Tarkastuspisteet kaupunkiin johtavilla teillä

Talvisodan alkuvaiheet 30.11. – 5.1.40

+ PM:n siirtyminen Mikkeliin ( Hotelli Helsingin kautta ) 4. -5. 12.1939

+ Henkivartioinnin järjestelyt

” Ylioppilasetsivät” + Mikkelin sk:n uudet miehet + kulunvalvonta

+ Toiminnan vakiintuminen 5.1.1940 saakka

PM:n vartiointi, Mikkelin suojaaminen, Ilmatorjuntavalvonta vajavainen

+ Loppiaisaaton tuhopommitus

PM:n hajasijoitus, YP:n komentopaikka Otavassa, Valv.Os. Mäntyharjulle

Mannerheim

” Jos Jumala on hyväksi katsonut, että minun on murhaajan käden kautta

menetettävä henkensä, niin sitä ei voi auttaa.”

Johon evl. Rautsuo lisäsi

” Kun kuitenkin tiedämme, että Jumalalla on tällaisina aikoina niin tavattoman paljon suojelemista, on meidän koetettava olla hänen apunaan.”

( Evl. Rautsuo ValvOs. päällikkö 1939-43; ev. 1943)

Inkilän vaihe ( 5.3.40 – 25.3.40 )

+ Otavan pommitus 5.3.1940

+ Siirtyminen Inkilän kartanoon Juvan Kuosmalaan

M. ilmeisesti valitsi Inkilän itse, alkup. vaihtoehtona Tietti
Väistöpaikka oli tiedusteltu ja valmisteltu hyvissä ajoissa

+ Ilmasuojaus keskeistä

Lähtökohtaisesti hevosliikenne, autot piiloon navettaan

+ Os. Rinne ja ulkovartiomiehet PM:n Vartiokomppaniasta

Välirauha 1940-41

+ Vierailuja heti ts jälkeen mm. Lapissa, Lapualla ja Haminassa ( ulkom. vapeht. tervehtimässä ). Useita julkisia esiintymisiä.

+ Rinteen henkivartiosto lakkautettiin toukokuun alussa 1940

Valvontaosaston poliisimiehistön siirto takaisin siviilitehtäviinsä

+ M:n Kaivopuiston talon vartiointi nyt LPK:lle

Siviiliasussa, 1,5 h vuorot, 1 mies kerrallaan

+ Loppukesällä 1940 erityisen painostava tilanne

Henkivartiointia tehostettiin armeijan puolelta ( PvPE:n Valv.tston vaki-

nainen henkilöstö) , esim. vierailulla Jyväskylässä 18.8.40 mukana 6 henkivartijaa

Henkivartioryhmän perustaminen

+ Osana PM:n Valvontaosaston lkp:ta

Talvisodan aikaista kokemusta ja henkilöstöä ei hyödynnetty

+ Perustaminen Helsingissä 19.6.1941

Vahvuus alkuun: Päällikkö, vääpeli Erik Blåfield+1 varusmies, 2 osaston vakinaista, 2 reserviläistä
Nimitykseksi ”Erikoisryhmä”, sijoitus suoraan Valv.Os. päällikön alle

+ Jatkosota alkoi 25.6.1941, varauduttiin lyhyehköön sotaan

PM siirtyi Mikkeliin 25.6.1941 alkaen
Mannerheim saapui 27.6.1941 ( kiertokäynti ensin AKE:issa )
Elokuun alussa vahvuudeksi 1+6 ( päällikkö, 6 henkivartijaa, myös oma kuljettaja )

Uuden sodan uudet piirteet

+ Etenemisvaihe ja saksalaisyhteistyö

Rintamamatkat, ensimmäinen 6.7.41 II AK:n alueelle, 23.7.41 KarA+163 D.
M alkuun ( ja myöhemminkin ) hyvin kielteinen henkivartiointiaan kohtaan; halusi kieltää järjestelyn; Ryti joutui vaikuttamaan

+ Pommitusvaara toisaalta nyt vähäinen

Mikkelin ainoa pommitus 30.6.1941, vauriot vähäiset
Desanttitoimintaa paljon sodan alussa
Asemasotavaiheessa runsaasti matkoja; kotialue + eri rintamasuunnat
Henkivartioryhmän vahvuutta lisättiin vähitellen sodan kestäessä

1+7 lokakuussa 1941; 1+9 huhtikuussa 1942; 1+10 joulukuussa 1942;

1+12 maaliskuussa 1943; 1+15 toukokuussa 1944

Presidentin virkaanastujaiset 4.8.1944

+ Kaappausriskiä Helsingissä pidettiin todellisena

koko ylin valtio- ja sotilasjohto koolla; joko Saksa tai NL hyödyntäisi tilanteen
Etelä-Suomessa paljon saksalaisjoukkoja, 122 D:n kuormaus alkamassa

+ Näkymätön mutta mittava varautuminen

Erikoisryhmä, Valv.Os., muut vahvistukset, poliisi, Osasto II
Tasapainottelu turvallisuuden ja julkisuuden välillä
Everstit Wallden ja Ekholm johtivat

+ Osasto II ( Hägglund/ Helsinki ) perustettu jo keväällä 1944

ainoa hälytys 4.8.1944; taisteluvalmiudessa klo 14.30 saakka
koostui koulutuskeskusten joukoista ja lomalaisista; n. 6 000 miestä

Yleisiä havaintoja

+ Henkivartijat 1939-1946 jaettavissa viiteen arkkityyppiin, jotka osin myös päällekkäisiä ( sama henkilö voinut edustaa useampaa ryhmää eri vaiheissa )

” Ylioppilasetsivät ” ( YH,ts )
Poliisitaustaiset (ts, js; yleisin arkkityyppi
Rintamasotilaat ( vain jatkosota )
Täydennysmiehet ( vain jatkosota, Valv.Os, sisäisesti siirretyt ja komennetut )
”Veteraanit” ( vain 1944-46 )

+ Tekijä tutkinut tarkimmin jatkosodan aikaisen henkivartioston, koska sillä pisin yhtenäinen toiminta-aika ( 3 v 5 kk ) ja siitä säästynyt eniten lähdeaineistoa