Laatujohtaja Jyrki Keto-Tokoi: Oskari Tokoi - mainari, sosialidemokraatti ja ay-aktivisti, senaattori, maanpetturi, maanpakolainen ja isänmaan auttaja

Laatujohtaja Jyrki Keto-Tokoi

Oskari Tokoi syntyi Kannuksessa. Hän kävi kansakoulun ja työskenteli renkinä.

Mainarina USA:ssa

• Äitinsä luvalla hän lähti 18-vuotiaana eli tuolloin alaikäisenä Yhdysvaltoihin, jonne perheen isä oli siirtynyt jo aiemmin.
• Glen Rockissa ja Lead Cityssä Oskari Tokoi joutui ensimmäisen kerran kosketuksiin ammattiyhdistyksen kanssa ja liittyi Lännen Kaivostyöläisten Liittoon Central Cityn osastoon n:o 1. Kaivosliittojen lakot olivat usein väkivaltaisia. Oskari Tokoi ei kuitenkaan osallistunut väkivaltaan lakoissa.
• Rocklinissa Kaliforniassa Oskari Tokoi tapasi Hanna Työkkö- nimisen suomalaisen tytön, josta tuli hänen ensimmäinen vaimonsa. Heidät vihittiin San Franciscossa joulun alla 1897.
• Jo vuoden lopulla pariskunta muutti Leadvilleen (kuva yllä) Coloradoon, jossa Oskari sai töitä kaivoksessa. Leadvillessä ei ollut suuria kaivoksia, vaan suuri määrä pieniä. Hylättyjä kaivoksia myös vuokrattiin. Oskari Tokoikin vuokrasi liikekumppaniensa kanssa kaivoksen Duncan n:ro 3, joka osoittautuikin varsin tuottoisaksi. Leadvillessä syntyivät v. 1899 myös Oskarin ja Hannan ensimmäiset lapset, kaksoset tyttö ja poika, joista tytär kuitenkin kuoli vain muutaman kuukauden iässä. Poika Arvi Oskari jäi eloon.
• Keväällä 1900, kun Duncan n:ro 3 alkoi ehtyä, päättivät Oskari ja Hanna palata takaisin Suomeen. Paluumatka alkoi 3.5.1900 ja Helsinkiin saavuttiin S/S Arcturuksella 20.5.1900. Sieltä matkaa jatkettiin Pohjanmaalle Kannukseen. Ensimmäinen 9 vuotta kestänyt Amerikan aika oli päättynyt. Kannuksessa Oskari Tokoi perheineen hankki talon ja toimi maanviljelijänä ja kauppiaana.

Kuva alla: Oskarin kotitalo ja -kylä Kannuksessa Amerikasta palattua.

Sosialidemokraatti

• Ensikosketuksen työväenliikkeeseen Oskari Tokoi oli saanut Amerikassa. Etenkin raittiusseuroissa hän oli saanut myös kokemusta yhdistystoiminnasta.
• Oskari Tokoi osallistui aktiivisesti v. 1901 alkaen tsaarin venäläistoimien vastustamiseen. Hänelle laillisuusperiaate oli tärkeä arvo.
• Suomen Työväenpuolue perustettiin v. 1899.Sen nimi vaihdettiin v.1903 Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi.
• Oskari Tokoi oli mukana perustamassa Kannuksen Työväenyhdistystä 1.1.1906 ja hänet valittiin sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.

AY-aktivisti

• Oskari Tokoin ammattiyhdistystoiminta oli alkanut Yhdysvalloissa ja jatkui Suomessa
• Suomen Ammattijärjestö oli perustettu v. 1907 Skandinavian maiden ammattijärjestöjen mallin mukaan syksyn 1905 suurlakon jälkimainingeissa.
• Vuonna 1912 Oskari Tokoi valittiin Suomen Ammattijärjestön puheenjohtajaksi. Tässä tehtävässä hän toimi sisällissodan päättymiseen saakka.
• Tehtävä oli vaikea. Oskari Tokoi joutui sovittelemaan vaikeita lakkoja, mutta myös kilpailemaan arvovallasta voimakkaiden liittojen sekä niiden kokeneiden johtajien kanssa (Metallityöläisten, Kirjatyöntekijäin, Muurarien ja Sahateollisuustyöläisten liitot olivat hankalimpia).Senaattori
• Oskari Tokoi oli jo säätyvaltiopäivien talonpoikien edustajaehdokkaana v.1904, mutta ei tullut valituksi.
• Vuoden 1905 Suurlakon jälkeen Suomeen tuli yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja säätyvaltiopäivät lakkautettiin. Maaliskuussa 1907 pidettiin ensimmäiset valtiopäivävaalit, joissa Oskari Tokoi oli sosialistien ehdokkaana ja teki vaalityötä Pohjanmaalla Viipurista kotoisin olevan neiti Aura Kiiskisen kanssa. Muistelmissaan Oskari Tokoi puhuu agitaatiomatkoista. Yksi keskeisistä työväenpuolueen ajamista uudistuksista oli maattoman väestön ja torpparien aseman parantaminen. Myös Suomen itsemääräämisoikeus ja laillisuusperiaate olivat keskeisiä arvoja.
• Oskari Tokoi tuli valituksi. Suomen Työväenpuolue sai senaattiin 80 edustajaa ollen suurin puolue.
• Uudistusinnossa saatiin valmiiksi ja hyväksyttiin mm. kieltolaki, joka tosin tuli voimaan vasta 1919.
• Tilapäisen vapaamielisemmän kauden jälkeen venäläistämispyrkimykset palasivat ja uudistustyö käytännössä pysähtyi. Keisari hajotti senaatin joka vuosi.

Senaattori

• Oskari Tokoi oli jo säätyvaltiopäivien talonpoikien edustajaehdokkaana v.1904, mutta ei tullut valituksi.
• Vuoden 1905 Suurlakon jälkeen Suomeen tuli yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja säätyvaltiopäivät lakkautettiin. Maaliskuussa 1907 pidettiin ensimmäiset valtiopäivävaalit, joissa Oskari Tokoi oli sosialistien ehdokkaana ja teki vaalityötä Pohjanmaalla Viipurista kotoisin olevan neiti Aura Kiiskisen kanssa. Muistelmissaan Oskari Tokoi puhuu agitaatiomatkoista. Yksi keskeisistä työväenpuolueen ajamista uudistuksista oli maattoman väestön ja torpparien aseman parantaminen. Myös Suomen itsemääräämisoikeus ja laillisuusperiaate olivat keskeisiä arvoja.
• Oskari Tokoi tuli valituksi. Suomen Työväenpuolue sai senaattiin 80 edustajaa ollen suurin puolue.
• Uudistusinnossa saatiin valmiiksi ja hyväksyttiin mm. kieltolaki, joka tosin tuli voimaan vasta 1919.
• Tilapäisen vapaamielisemmän kauden jälkeen venäläistämispyrkimykset palasivat ja uudistustyö käytännössä pysähtyi. Keisari hajotti senaatin joka vuosi.

Senaatin puhemies ja ”pääministeri”

• Vuoden 1913 istuntokaudella Oskari Tokoi valittiin ehkä hieman yllättäen Svinhufvudin jälkeen senaatin puhemieheksi. Vuoden 1914 istuntokaudella puhemieheksi valittiin K.J. Ståhlberg. Ensimmäisen maailmansodan aikana eduskuntaa ei kutsuttu lainkaan koolle, joten lainsäädäntötyö oli pysähdyksissä.
• Vuonna 1916 järjestettiin kuitenkin vaalit, jotka sosialidemokraatit voittivat saaden äänistä 46 %, mutta enemmistön, 103 edustajaa senaattiin. Vaalien jälkeen Oskari Tokoi valittiin senaatin varapuheenjohtajaksi ja talousosaston kanslian päälliköksi, joka vastaa pääministeriä. Hallitus aloitti työnsä 27.3. 1917.
• Venäjän maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen eduskunta ja hallitus pyrkivät ajamaan Suomen aikaisempaa laajempaa itsenäisyyttä, mutta sovussa Kerenskin hallituksen kanssa. Levottomuuksien ja pahenevan elintarvikepulan hallinta olivat myös asialistan kärjessä.
• Itsenäisyyspyrkimykset johtivat lopulta 18.7.1917 senaatin hyväksymään valtalakiin, jolla Suomen eduskunta otti itselleen korkeimman valtiovallan Suomessa. Kerenskin hallituksen reaktio oli senaatin hajottaminen keisarin manifestilla 30.7.1917 ja uusien vaalien määrääminen pidettäväksi 1. ja 2. 10.1917.

Tapahtumat syksyllä 1917

• Lokakuun 1917 vaaleissa sosialistit menettivät enemmistönsä Suomen eduskunnassa. Sosialidemokraatit jäivät oppositioon eivätkä halunneet yhteistyöhön vaalin voittaneiden ei-sosialististen puolueiden kanssa.
• Suomeen muodostettiin porvarillinen hallitus, joka lähti ajamaan Suomen itsenäisyyttä yksipuolisella julistuksella.
• Marraskuussa Venäjällä alkoi vallankumous, jossa bolsevikit ottivat vallan.
• Työväestö radikalisoitui paljolti Venäjältä käsin harjoitetun agitaation vaikutuksesta.
• Levottomuudet lisääntyivät Suomessakin ja elintarvikepula paheni. Venäläinen käytännössä bolsevistinen sotaväki pysyi maassa.
• Punakaarteja ja suojeluskuntia alettiin perustaa. Jääkärit olivat edelleen koulutuksessa Saksassa.
• Suomi julistautui itsenäiseksi 1917.

Vapaussota syttyy ja laajenee sisällissodaksi

• Suomen hallitus julistaa suojeluskunnat itsenäisen Suomen asevoimiksi. Mannerheim ylipäälliköksi. Hallitus ja osa eduskunnasta siirtyy Vaasaan.
• Punaiset aloittavat vallankaappauksen, kapinan, maan laillista hallitusta vastaan 27. ja 28.1.1918 osin venäläisten tukemana. Etelä-Suomi joutuu punaisten valtaan.
• Mannerheim määrää 28.1.1918 venäläiset sotajoukot Pohjanmaalla riisuttavaksi aseista. Vastaava toiminta oli alkanut Karjalassa spontaanisti jo 23.1.1918.
• Taistelut alkavat.
• Saksassa koulutetut jääkärit saapuvat Vaasaan S/S Arcturuksella 25.2.1918.

Maanpetturi

• Kansanvaltuuskunnan elintarvikeministeri
• Kansanvaltuuskunta oli punaisten hallitus. Oskari Tokoi oli pohjimmiltaan laillisuusmies eikä kannattanut kapinaa, mutta meni kuitenkin mukaan punaisten hallituksen elintarvikeministeriksi.
• Sodan epätoivoisessa loppuvaiheessa keväällä 1918 kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja Kullervo Mannerille annettiin diktaattorin valtuudet. Turhaan.
• Oskari Tokoi perheineen pakeni punaisten johdon kanssa Pietariin.
• Oskari Tokoille kuolemantuomio poissaolevana vapaussodan jälkiselvittelyissä.

Maanpakolainen

• Asuinsijoja ja viljaa punapakolaisille. Pietariin Suomesta paenneet punapakolaiset joutuivat sekasortoisiin oloihin huutavan elintarvikepulan keskelle. Bolsevikkien johto, Kansankomissaarien neuvosto, oli muuttanut Moskovaan. Brest-Litovskin rauhansopimuksen nojalla punapakolaisia uhkasi jopa luovutus Suomeen Saksan välityksellä.
• Kansanvaltuuskunta lakkautettiin ja tilalle muodostettiin suomalaisten pakolaisten keskuskomitea, johon Oskari Tokoi valittiin.
• Oskari Tokoi pyrki löytämään pakolaisille turvallisia olinpaikkoja ja elintarvikkeita organisoiden mm. viljakuljetuksia rautateitse Uralin takaa Siperiasta, osin joi sisällissodan aikana. Suurin osa viljasta jäi kuitenkin matkalle tai päätyi venäläisten bolsevikkien käsiin. Syntyi myös Buin suomalaissiirtokunta Itä-Venäjälle. Se tosin jäi tilapäiseksi.
• Englannin kenraalikonsuli Bruce Lockhardtin houkuttelemana Oskari Tokoi puolestaan päätyi Arkangelin ja Sorokan kautta englantilaisten hallussa olevaan Murmanskiin muodostamaan Vienaan paenneista punaisista suomalaisista legioonaa.

Muurmannin legioonan eversti

• Muurmannin legioona koostui Suomesta Vienaan paenneista punaisista, jotka englantilaiset varustivat, kouluttivat ja aseistivat. Tavoitteena oli estää saksalaisten ja suomalaisten hyökkäys Vienaan. Ensimmäinen maailmansota saksalaisia vastaan oli edelleen käynnissä ja Suomessa oli saksalaisia joukkoja ja Venäjällä riehui sisällissota. Suomalaisen Muurmannin Legioonan vahvuus oli noin 3000 miestä.
• Muurmannin legioonan sotilasjohtajaksi nimitettiin eversti Burton. Oskari Tokoi toimi Muurmannin legioonan suomalaisjohtajana everstiä ( tai everstiluutnanttia ) vastaavassa arvossa.
• Liittoutuneiden joukot asettuivat Arkangeliin, jossa Muurmannin legioonakin muodostettiin ja koulutettiin. Sieltä legioona siirtyi Vienan Karjalaan päämajan sijaitessa Vienan Kemissä. Varsinaisiin taisteluihin legioona ei merkittävässä määrin osallistunut.
• Kommunistit julistivat Muurmannin legioonassa palvelleille Oskari Tokoi etunenässä kuolemantuomion, jonka allekirjoittajia olivat O.W. Kuusinen, Kullervo Manner, K.M. Evä, Jukka Rahja ja J.K. Lehtinen.
• Lopulta englantilaiset päättivät vetäytyä Pohjois-Venäjältä. Muurmannin legioonakin evakuoitiin liittoutuneiden mukana syksyllä 1919.
• Kuva alla: Oskari Muurmannin legioonan everstinä.

Maanpakolaisena Kanadassa

• Englantilaiset sopivat Suomen hallituksen kanssa Muurmannin Legioonassa palvelleiden suomalaisten palauttamisesta kotimaahansa kohtuullisin ehdoin. Suurin osa palautetuista armahdettiin tai tuomittiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin.
• 59:ää Muurmannin legioonalaista Suomi ei suostunut vastaanottamaan. Lopulta lista supistui vain viiteen nimeen, kärjessä Oskari Tokoi.
• Oskari Tokoi päätyi Skotlannin ja Englannin kautta Kanadaan syksyllä 1920. Perhe jäi Neuvostoliittoon.
• Kanadan Ontariossa odottivat metsätyöt syrjäisellä tukkikämpällä ja myöhemmin erilaiset maataloustyöt muualla.
• Oskari Tokoin tie vei Toronton, Winnibegin ja Manitoban kautta Sault Sainte Mariehen Yhdysvaltain rajan tuntumaan. Kanadan amerikansuomalaiset sosialistit houkuttelivat häntä Yhdysvaltoihin.

Yhdysvalloista uusi kotimaa

• Yhdysvaltoihin Oskari Tokoi pääsi 22.9.1921 oleskeltuaan Sokerisaarella ja saatuaan virallisen maahantulo- ja työluvan.
• Oskari Tokoi asettui Fitchburgiin Massachusettsiin ja aloitti amerikansuomalaisen sosialistisen ”Raivaaja”-lehden toimittajana v.1922–1949. Tehtävään häntä oli pyydetty jo hänen Kanadassa ollessaan.
• Amerikansuomalaiset kommunistit vainosivat Oskari Tokoita ja yrittivät saada tämän vangituksi ja karkotetuksi tekaistuilla väitteillä ja syytöksillä kuitenkaan siinä onnistumatta.
• Hanna-Vaimo ja lapset Lauri, Laila ja Aune pääsivät Venäjältä Suomeen syksyllä 1921 ja edelleen Yhdysvaltoihin syksyllä 1924. Nestori ja Tyyne jäivät Neuvostoliittoon ja heidät teloitettiin Stalinin vainoissa v.1937.
• Venäjällä kovia kokeneen Hannan terveys alkoi murtua ja hän kuoli v. 1938

Armahdus ja vierailut Suomeen

• 17.3.1944 Suomen tasavallan presidentti vapautti Oskari Tokoin kaikista ”vuoden 1918 tapausten” syytteistä eduskunnan valtioneuvoston esityksestä hyväksymän perustuslain lisäyksen nojalla. Vapauttavasta päätöksestä ilmoitti kirjeitse Hjalmar J. Procope, Suomen Tasavallan Edustaja Washingtonissa.
• Oskari ja Eva Tokoi saapuivat Suomeen vierailulle 7.7.1949 ”Suomen Huollon” kutsumana. Tokoit kiersivät Suomea laajalti ja tapasivat mm. presidentti J.K. Paasikiven Kultarannassa Naantalissa. Tokoit vierailivat myös Kannuksessa ja Yli-Viirteen kylällä rakkaissa lapsuuden ja nuoruuden maisemissa. Tokoit palasivat Yhdysvaltoihin 15.11.1949.
• Oskari Tokoi vieraili Suomessa uudelleen vuosina 1953, 1957 ja 1958. Vuonna 1957 hän piti juhlapuheen Eduskunnan 50-vuotisjuhlan juhlaistunnossa.
• Pysyvästi takaisin Suomeen Oskari Tokoi ei palannut.
• Kuva alla: Oskari saapumassa viimeiselle kotimaan vierailulleen 1958.

Tekstireferaatti: Jukka Sola
Kuvat: Esitelmän kuvitusta