Eversiluutnantti Jari Hakala: Sotilaan toimintakyky, sen ylläpito ja palauttaminen sotatilanteessa
Esityksen jäsentely
+ Mikä on Puolustusvoimien tutkimuslaitos ja sen toimintakykyosasto?
+ Mitä tarkoittaa sotilaan toimintakyky?
+ Miten sotilaan toimintakykyä pyritään optimoimaan sotaa varten?
+ Miten toimintakykyä tuetaan sodassa ja sen päättyessä?
- Painopiste psyykkisessä toimintakyvyssä
PUOLUSTUSVOIMIEN TUTKIMUSLAITOS
Laitoksen johtaja
Esikunta
Tutkimussuunnitteluyksikkö
Räjähde- ja Asetekniikka- Doktriini- Informaatio- Toimintakyky-
suojelutekniikka- osasto osasto tekniikka- osasto
osasto osasto
Toimintakykymalli
Toimintakyky kuvaa yksilön kykyä vastata ympäristön ja työtehtävän asettamiin vaatimuksiin, haasteisiin ja odotuksiin.
Fyysinen; Psykologinen sopeutuminen; Kognitio; Tahto ja mieliala; Osaaminen; Moraalinen; Sosiaalinen; Työ- ja palvelusturvallisuus;
Terveyskäyttäytyminen; Lääketieteellinen; Ympäristöön sopeutuminen;
Energia: Ravinto ja uni.
Psyykkisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja palauttaminen sodan aikana
+ Sotilasjoukko voi kokea mittavat tappiot vahvuudestaan sotilaiden psyykkisen toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi
+ Nykyaikaisella taistelukentällä ylivoimaisilla länsimaisilla armeijoillakaan ei ole kadonnut ilmiö omien joukkojen psyykkisistä tappioista
- Niitä on esiintynyt Irakin sotien ja Afganistanin operaation 6,8 – 11,8 prosenttina kaikista tappioista NATO-mailla
- 2/3 psyykkisistä tappioista kohdistuu tukeviin aselajeihin sekä selustajoukkoihin ja vain kolmannes ”etulinjan jalkaväkeen”
+ Puolustusvoimien sodan ajan kenttälääkintäorganisaatio on suunniteltu henkeä pelastavaa hätäkirurgiaa varten ja tämän vuoksi Pääesikunta tilasi tutkimuksen Lepola-toiminnan modernisoinnista ja suunnittelemisesta sodan ajan suorituskyvyksi
Psyykkisen toimintakyvyn tuen kokonaisuus
- Omatoiminen tunnistaminen ja ensiapu
- Vertaistuki
- Ryhmänjohtajan toimet
- Pataljoonan pappien vetämä psykososiaalisen tuen ryhmä
- Lepolatoiminta
- ( Erikoissairaanhoidosta ostettava ammattihoito )
Kohtiin 1 – 3 varusmiehiä ja reserviläisiä valmistaa Taistelijan mieli – koulutuskokonaisuus varusmiesaikana ( psyykkisen itsetuntemuksen, valmennuksen ja tuen kokonaisuus).
Mitä ryhmänjohtaja voi tehdä psyykkiselle toimintakyvylle?
+ tehtävään valmistautumiskeskustelu, jossa käydään tuleva toiminta ja sen todennäköiset tuntemukset läpi
* tavoitellaan 1) taistelustressin ennaltaehkäisyä ja 2) suorituksen teknistä paranemista
+ purkukeskustelu, jossa käydään tapahtumat ja tuntemukset läpi
* tavoitellaan 1) kertyneen taistelustressin purkamista ja 2) teknisestä suorituksesta oppimista
+ musiikin käyttö mielentilan hallinnassa vireystilaa joko laskevana tai kohottavana tekijänä
+ Taktisen hengityksen johdettu tai omatoiminen käyttö sykkeen laskemiseksi
* tavoitellaan mm. tarkkaavaisuuden sekä silmä-käsikoordinaation paranemista
Ongelma: Psykiatriset tappiot rintamalla
+ Psyykkisten vammojen tunnistaminen 1900-luvun alkupuolella, akuutiksi ongelmaksi 1914 – 1918
+ Pulma: Riittävän miesmäärän pitäminen rintamalla vs. laadullisen taistelukyvyn säilyttäminen
+ Ratkaisuyrityksiä: Rankaisut, ilmiön kieltäminen vs. psykiatrinen hoito, karsinta>tilapäisratkaisut
+ Esim. suomalaisjääkäreillä ”Erholungsheim” 1916
+ Huom. psykiatrien ja psykologien vähäisyys
Miten toisen maailmansodan aikana Suomen armeijassa käytössä ollut Lepola-toiminta tulisi modifioida nykyaikaan sopivaksi
1. Uudistetaan ja lisätään aktiivisia palauttavia menetelmiä ammattilaisten / koulutettujen terapeuttien toteuttamana
- sauna, lämmin turvallinen majoitus lepäämiseen, lämmin muiden valmistama ruoka, pyykinvaihto, elokuvat
- Purkukeskustelut, Mindfulness, traumasensitiivinen jooga, rentoutus, stressinhallintakoulutus
- Yksilökeskustelut ml. jaottelu yksikköönsä palaaviin ja jatkohoitoon lähetettäviin
- Tarvittaessa lääkehoito
- Yksilökeskustelut ml. jaottelu yksikköönsä palaaviin ja jatkohoitoon lähetettäviin
- Tarvittaessa lääkehoito
- Liikuntaharjoitukset
- Rintaman tilannekatsaukset
- Sijoitetaan Lepolaan psykiatri, psyk.sairaanhoitaja, psykologeja, terapeutteja, diakoneja ja liikunnanohjaajia
- Otetaan Lepolayksikön suorituskykyvaatimuksiin mukaan myös operoiviin joukkoihin lähetettävät psyykkisen toimintakyvyn tukipartiot
Jatkosodassa palautusprosentti Lepolasta omaan joukkoon n.58 prosenttia ( Kivimäki, 2013 ).
Lepolajoukkueen kokoonpano (Vahvuus n. 44)
Joukkueen johtaja res.upseeri
Psykiatri johtaa hoitoa
Esikuntaryhmä Suojausryhmä Huoltoryhmä Lepola-ryhmä 1 Lepola-ryhmä 2
n. 8 henkeä 8 henkeä n. 6 henkeä
Esikuntavääpeli Keittäjät Hoito Hoito
Lähetit Kuljettaja Lepolassa Lepolassa ja
Viestimiehiä Kiinteistöhuolto liikkuva toiminta
Kirjureita
Tutkija
Johdatus aiheeseen
Palauttamistoimet n. 12 000 nuorinta palaa valmiusyksiköihin varuskuntiin
n. 12 000 palkattua palaa töihin ( sot+siv )
n. 255 000 res; veteraaneiksi
+ Sota päättyy
+ Joukkoja ( 280000 ) kotiutetaan vaiheittain arviolta n. kuukauden aikana
Palauttavien toimien jako myös tarpeen mukaan kaikissa yllä näkyvissä ryhmissä.
Tavoite ja kysymykset
+ Tavoitteena on luoda konsepti, jolla sodan päättymisen jälkeiset PV:n toteuttamat toimintakyvyn palauttamis- ja tutkimustoimet toteutetaan eri henkilöstöryhmille.
+ Tutkimuskysymyksiä luonnosteltuna
- Miten tuetaan henkilöstön toimintakyvyn palauttamista ja normaalioloihin paluuta sodan päätyttyä?
- Millaisia kyselyitä on tarpeen tehdä eri henkilöstöryhmille?
- Miten tuetaan paluuta siviiliyhteiskuntaan?
- Miten organisoidaan suunnitellut toimintakyvyn palauttamistoimet?
- Miten hoidetaan yhteistoiminta eri viranomaisten kanssa?
Lopputuote
Tutkimusraportti, jossa mm.
+ perustamispaikoilla tapahtuvat palauttavan toiminnan kuvaus ja resurssitarve
+ kotiuttamiskyselyn mahdollinen uusi versio ja muut kyselyt
+ palvelukseen jäävän palkatun ja asevelvollisen henkilöstön tukitoimien kuvaus
+ suunnitelma toimintakyvyn tukiresurssien käytöstä sodan päättyessä
- Lepolapataljoona
- Toimintakyvyn tutkimusyksikkö
- PV:n joukkojen kriisitukiryhmät
- mahdollisesti siviiliyhteiskunnan suoritteet
Teksti Jukka Sola
Kuva Timo saari
