Rehtori Juhani Manninen: Teisko Tampereen kaupunginosana

Edesmennyt ruutiveli Juha Salminen kehotti aikanaan Juhani Mannista pitämään esitelmän Teiskosta, tuosta pinta-alaltaan Tampereen kaupungista 70 prosenttia muodostavasta kokonaisuudesta. Teisko liitettiin Tampereeseen 01.01.1972. Teiskolaisuutta ilmentää muun muassa kerran viikossa ilmestyvä sanomalehti Teisko-Aitolahti, Sirkku Someron teos Ulkomaille Teiskoon, vuosittain vuodesta 1956 alkaen ilmestynyt Teiskon Joulu sekä Juhani Mannisen teos Hyppy yli Paarlahden.

Rehtori Juhani Manninen teki pitkän työuran Kaukajärven suurkoulun rehtorina. Tampereen kaupunginvaltuustossa sekä eri lautakunnissa hän toimi kahdeksan vuoden ajan. Teiskon kunta toimi itsenäisenä kuntana ajanjakson 1865-1972. Aitolahden kunta puolestaan oli itsenäinen vuodet 1924 – 1966, jolloin se liitettiin Tampereeseen.

Rehtori Manninen selvitteli sitä, mistä hyvin tuntemamme toteamus matkustamisesta ulkomaille Teiskoon johtuu. Ilmeisimmin sen taustana on legendaarisen kanttori Heikki Kuusniemen ”ulkomaanstipendi”. Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan kanttori Kuusniemi sai stipendin Keski-Eurooppaan, mutta matka päättyi ystävien kanssa jo Helsinkiin oletettavasti iloisissa merkeissä.

Kuulimme Tampereen kaupungin ex-kaupunginjohtaja Pekka Paavolan haastattelevan Juhani Mannista vuonna 1995. Manninen totesi haastattelussa Teiskon olleen tuolloin edelleen maatalousaluetta. Yleinen tyytyväisyys vallitsi yhteisössä.

Vaaleissa 1971 Tampereen kannalla oli yli 80 prosenttia vastaajista. Alueella vaikutti jo tuolloin myöhemminkin voimakkaina vaikuttajina tunnetuksi tulleita poliitikkoja, kuten sosialidemokraattien Jukka Gustafsson, Kokoomuksen Tervo Mikola ja Keskustapuolueen Tauno Yli-Houhala.

Välipala: Ulkomaille Teiskoon - YouTube

Teisko muodostaa keskeisesti Tampereen kaupungin pohjoisosat.

POHJOIS-TAMPERE

+ pinta-ala

+ metsät

+ pellot

+ ympärivuotiset asunnot

+ loma-asunnot, Maisansalo, Murikka

+ asukasmäärät

+ Kämmenniemi, Terälahti

+ Maantieteellinen keskipiste

+ Viinitila

+ Kessan baari, Aunessilta, Paarlahti

+ Kaanaan lentokenttä ja Moottorikeskus

+ TV-Masto

+ Liitosalueet Teisko 1.1.1972, Aitolahti 1966

+ Strateginen kaava

Todettakoon vielä uudestaan, että Teisko muodostaa n.70 prosenttia Tampereen kaupungin kokonaispinta-alasta. Se on edelleen hyvin maatalous- ja metsätalousvaltaista seutua. Teiskossa asuu vakituisesti n. 4 500 ihmistä ja kesäaikaan loma-asuminen nostaa väkimäärän yli 10 000 henkeen. Kämmenniemi ja Terälahti ovat Teiskon tärkeitä keskittymiä. Kessan baarin maine on legendaarinen, varsinkin Juhannustensa ansiosta. Aunessillan alueen luonnonkauneus ja Paarlahden 12 kilometrin pituus sisämaan vuonona ovat ainutlaatuisia. Kiikkisensalmen 700 metrin pituista siltaa on haluttu vuosikymmeniä, mutta toteutumatta se tuntuu jäävän. Rurik Pihkala Ja Kulkkaan isäntä olisivat jo 1960-luvulla luovuttaneet yliopistolle maa-alueen, jos silta olisi tuolloin saatu aikaan. Teiskolaisuus elää edelleen voimakkaana. Suurina persoonina teiskolaisuuden virrassa voidaan mainita muiden muassa Kosti Kulkkila ja Niilo Niittynen. Vaakunan Teisko sai vuonna 1958. Teiskossa on kaksi museota, joista toinen on maitolaiturin kokoinen.

Kämmenniemessä on Liutun Maalaistalo. Oma historiansa on Teiskolan kartanolla yli 1 000 hehtaareineen, Teiskon viljamakasiinit, Juhani Mannisen kunnostama puimarakennus. Kirkko on vuodelta 1787 ollen pitäjän kolmas kirkko. Sankarivainajien vaikuttava muistomerkki on vuodelta 1951. Muistomerkit ovat valkoisille, punaisille, karjalaisille, Kuru-laivan uhreille sekä sotilas Jakob Johan Rothille.

Kämmenniemessä on Aunes-seurakuntatalo. Värmälässä on muistomerkki niiden yli 300 miehen muiston kunnioittamiseksi, jotka lähtivät Värmälän koululta tulevalle sotareissulle 13.10.1939 ja 19.6.1941.

Kouluja on ollut yksitoista, joista rivistä on poistettu niin Viitapohjan kuin Kaanaankin koulu. Viitapohjan linja-autoasema on mittasuhteiltaan maitolaiturin kokoinen. Maisansalo, vanha kunnallistalo saanee tulevaisuudessa taas painavamman matkailullisen merkityksen.

Strategisella kaavalla on tarkoitus saada loma-asunnot ympärivuotisiksi. Teisko, 4 500 asukkaan yhteisö voi hyvin. Väkimäärä ei juuri kasva, mutta ei myöskään vähene.

Kulkkilan sahakin ( esitelmöitsijän apen saha ) oli toiminnasssa 1990-luvulle saakka. Karhuja Teiskossa nähdään; ainakin riistakameroissa ja kinttupolku Orivedelle on suunnitteilla. Kintulammi, tuo upea retkeily- ja luonnonsuojelualue on Teiskon timantti.Tuotantorakennuksia otetaan uusiokäyttöön. Niistä esimerkkinä voi mainita esitelmöitsijän restauroiman navettansa, mistä ei tänä päivän puutu edes tanssiparkettia.

Juhani Manninen: Teisko Tampereen kaupunginosana (alkuperäisesityksen pdf-versio)

Referaatti: Jukka Sola
Kuva: Timo Tulosmaa