Professori Ilkka Nummela: Sata vuotta Suomen ja Tanskan välistä kauppaa

Suomessa oli vuonna 1900 tanskaa puhuvia enemmän kuin englantia puhuvia. Maantieteen oppikirja kauppakouluille vuodelta 1898 tiesi kertoa, että Suomen kauppa Tanskan kanssa oli 25 miljoonaa markkaa. Puolet maamme voin viennistä suuntautui juuttien maahan. Tanska voidaan tuolloin nähdä osana saksalaista kaupankäyntiä. Suomesta vietiin voin ohella puutavaraa ja kauraa.

Vuonna 2019 maamme tavaranvienti Tanskaan oli arvoltaan n. miljardi euroa ja tavarantuonti maasta n. 1,6 miljardia euroa. Vuonna 2018 palveluita Suomesta vietiin Tanskaan 667 miljoonan euron edestä,missä kasvua vuoteen 2017 verraten oli 6 prosenttia. Palveluiden tuonti Tanskasta oli vuonna 2018 n.1,3 miljardia, missä kasvua vuoteen 2017 verraten oli 17 prosenttia.

Pohjoismaissa kaupungistumisaste noudatti linjaa Tanska, Norja, Ruotsi, Islanti ja Suomi. Mainittakoon industrialismin kehitysvaiheeseenkin varmaan liittyen, että kommunistinen manifesti Euroopan hulluna vuotena 1848 julkaistiin kuudella kielellä, joista yksi oli tanskan kieli.

Tanska oli ensimmäisessä maailmansodassa puolueeton maa. Senkin rahan arvos- ta katosi tuon sodan aikana 60 prosenttia. Sen viennistä oli 1930-luvulla vielä 80 prosenttia maataloustuotteita. Suomi oli ennen toista maailmansotaa lähes vela- ton maa. Maamme taloudellisen nousun perusta tapahtui 1920-ja 1930-luvuilla. Maatalousvienti oli meilläkin keskeisin vientiala. Tanskaan vietiin raaka-aineita ja polttoaineita.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Tanskalla oli merkittävä osuus, 10-14 prosenttia tuonnistamme. Norjalla oli pieni osuus ja Ruotsin osuus oli kasvava. Vuonna 1925 tuntimaistamme suurin oli Saksa ( 1 760 miljoonaa markkaa ), toise- na Englanti ( 937 miljoonaa markkaa ), kolmantena USA ( 812 miljoonaa markkaa ), neljäntenä Ruotsi ( 358 miljoonaa markkaa ) ja viidentenä Tanska ( 346 miljoonaa markkaa ). Tanskasta tuotiin raakapuuvillaa ( 31 % tuonnista ), autoja ja öljyä. Mainittakoon, että Fordin kokoonpanotehdas oli perustettu Kööpenhaminaan vuonna 1919. Ensimmäinen dieselkäyttöinen laiva, Seeland valmistui vuonna 1912. Se oli myöhemmin suomalaisen lipun alla meriä kyntänyt Tornator.

Vuonna 1925 vientimaittemme kärkikohteet olivat järjestyksessä Englanti, Saksa ja Alankomaat sekä yhdeksäntenä Tanska ( 178 miljoonaa markkaa ). Tanskan tuon- nista Suomi edusti vuonna 1925 24 miljoonan kruunun arvollaan 15. tuontimaasi- jaa. Tanskan viennissä Suomi oli tuolloin 5. 225 miljoonan kruunun arvolla. Suomen viennissä vuonna 1935 Tanska oli seitsemännellä sijalla 209 miljoonan markan arvolla.

Toinen maailmansota merkitsi vapaiden valuuttojen käymistä merkitykseltään olemattomiksi. Suomen ja Tanskan välinen maksusopimus tuli voimaan kesä- kuussa 1940. Tuotiin sokeria ja koneita ja vietiin puunjalostusteollisuuden tuotteita. Toisen maailmansodan aikaisesta kaupastamme 80 prosenttia käytiin Saksan kanssa. Käytännössä tuo maa oli tärkein maamme sodankäynnin rahoitta- ja.

Vuosina 1959-1973 talous Tanskassakin kulki rikkaudesta kriiseihin. Vuosina 1950-1957 Tanskan talouden kasvu oli hitaampaa kuin muualla läntisessä Euroopassa. Maatalouden osuus maan viennistä oli vuonna 1950 63 prosenttia. Teollisuuden osuus viennistä nousi vuoden 1950 10 prosentista vuoden 1957 20 prosenttiin. Tuolloin Tanskassa teollisuuden työntekijämäärä ohitti maataloudessa työsken-nelleiden lukumäärän. Eurooppalaisessa integraatiossa Tanska oli sidoksissa Iso-Britanniaan. Europan yhteismarkkinat vuonna 1958 koski vain osaa Eurooppaa. Tanska tuli vuonna 1960 EFTA:aan ja yhteisen CAP-maatalouspolitiikan piiriin.

Suomen suurin tuontimaa vuonna 1955 oli Englanti ( 35865 miljoonaa markkaa), sitten järjestyksessä Neuvostoliitto, Länsi-Saksa, Ranska, USA, Ruotsi, Puola, Brasilia ja yhdeksäntenä Tanska. Tanskasta tuotiin voita, albumiinia ja suolia. Samaisen vuoden vientimaistamme suurin oli Englanti Tanskan pitäessä seitse- mättä sijaa.

Vuonna 1965 suurin tuontimaamme oli Länsi-Saksa Tanskan ollessa sijalla seitse- män. Vuosina 1958-1973 Tanska koki nopean kasvun rajoitteet. Ongelmat muo-dostuivat suhteessa EEC- ja EFTA-rajoitteisiin. 1960-luvulla maatalouden merkitys työllistäjänä oli vähenemässä. 1960-luvulla julkinen sektori kasvoi vahvasti erityisesti terveydenhuollon ja koulutuksen osalta.

Suomen tuonnista vuosina 1970 – 2016 voi todeta sen, että Ruotsin osuus on alkanut laskea ja tuonti muualta puolestaan laajentua. Sama seikka on koettu maamme viennissä. Viennissämme Tanskaan ovat painottuneet öljynjalostus- tuotteet, paperi, pahvi ja sahatavara.

Maamme tuontimaiden ykkönen oli vuonna 1985 Neuvostoliitto Tanskan ollessa sijalla kymmenen. Vuonna 2019 kauppamme Tanskan kanssa oli tasapainossa. Tavaravientimme supistui edellisestä vuodesta 11 prosenttia n. yhteen miljardiin ja tavaratuontimme oli 1,6 miljardia.

Todettakoon, että talvisodassa tanskalaisia vapaaehtoisia oli Oulussa 1 200 henkeä. 600 palasi heti rauhan jälkeen Tanskaan loppujen siirtyessä Loviisaan. Talvisodassa kuoli 4 tanskalaista lentäjää ja 1 uhri muutoin. Tavaroita saimme Tanskasta 70 miljoonan markan edestä.

Referaatti: Jukka Sola