Kenraali Kalervo Sipi: Mannerheim – naistenmies, hevosmies ja vakooja?

Kenraali Sipiä voi luonnehtia Mannerheim-tutkijaksi. Marsalkka Mannerheim syntyi Askaisten Louhisaaressa 04.06.1867 ja kuoli Lausannessa 28.01.1951 Tammisunnuntaina ( Suomen aikaa; 27.01. de facto Sveitsin aikaa ). Muiden tehtäviensä ohella marsalkka toimi myös Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 1944 – 1946.

Mannerheim oli kosmopoliitti. Hän toimi Venäjällä vuosina 1887 – 1917 hieman yli 30 vuotta Gustaf Karlovits - nimisenä. Chevalier – kaartissa hän oli vuodet 1890 – 1897 ja Hovitallissa aina vuoteen 1904. Japanin sotaan vuosina 1904 – 1905 hän osallistui myös ja teki tiedustelumatkan Kiinaan vuonna 1906.

Anastasia Arapova ( 1872 – 1936 ), tuo orpo mutta varakas nainen oli marskin ensimmäinen vaimo. Heidät vihittiin vuonna 1892. Varakkuutta huikentelevaisen Mannerheimin kotiin toi Anastasian 800 000 ruplan perintö sekä lukuisat maatilat. Tyttäriä syntyi perheeseen, Anastasia ( 1893 – 1978 ) ja Sophie ( kuopus ) ( 1895 – 1963 ). Avioero astui voimaan vuonna 1919. Mannerheimilla oli tytär ruhtinatar Marie Lubomirskan kanssa. Tytär Dorothee ( 1904 – 1930 ) syntyi 9 kuukautta Pietarin 200-vuotisjuhlien jälkeen. Noihin pippaloihin marski ja Marie osallistuivat viettäen siellä pitkän ja hedelmällisen viikonlopun. Juorujen mukaan marskilla oli tytär myös Ruotsissa ja avioton poika Suomessa. Teemu Keskisarja on luonnehtinut Mannerheimia hulttioksi todeten viimemainitulla olleen Haminassa lehtolapsen professorin alaikäisen ( alle 15 – vuotias ) tyttären kanssa. Tyttären äiti oli korkea - arvoinen baltiansaksalainen henkilö.

Marsalkka Mannerheim opiskeli Nikolain Ratsuväkirykmentissä valmistuen rykmentin 2.parhaana. Välillä hän toimi vartiorykmentissä Kalisz;ssa Puolan ja Saksan rajalla. Sitten hänet siirrettiin Chevalier-kaartiin joulukuussa 1890, missä hän palveli n. 10 vuotta toimien hovitallihallinnon palveluksessa. Venäjän - Japanin sodassa marskin oma hevonen, Talisman kaatui Mukdenin taistelussa 04.03.1905.

Vuosina 1906 – 1908 Mannerheim ratsasti halki Aasian yli 14 000 kilometriä. Mukana oli pieni ryhmä, noin 10 henkeä eli muutama kasakkapalvelija ja oikutteleva tulkki sekä 3 kokkia ja jonkin verran hevosia.

Mannerheimillä oli matkalleen sotilaallinen tehtävä. Siihen tuli ehdotus yleisesikunnan päällikkö Feodor Palytsinilta. Siis ehdotus, ei käsky. Varsinainen tehtävä oli sotilaallinen, mutta peiteroolina oli kansatieteellinen ja antropologinen matka. Matka oli siis vakoilumatka ja sellaisena poliittisesti arkaluontoinen. Ranskalainen, 28-vuotias Paul Pelliot tuli myös retkikuntaan. Pian tiet kuitenkin erosivat skisman johdosta.

Hevosmarkkinoilta Oshasista hankittiin 2 ratsuhevosta, 4 kuormahevosta. Niiden kunkin tuli kantaa 130 kilon taakka. Hevosten nimiä olivat mm. Filip ja Grålle ( Harmo ). Hevosia yhteensä 95. Oshista hankittiin lisäksi 6 kuormahevosta vuokralle rehun kuljetukseen. Pitkällä, 14 000 kilometrin matkalla kartoitettiin teitä 3087 kilometriä. Pekingiin saavuttiin 25.7.Matkalta saatiin

• valokuvia 1000 kappaletta
• 9x12 nitraattinegatiiveja 1 370 kappaletta
• mukana vain yksi optiikkajärjestelmä ( 2 kameraa )
• tärkeiden kauppateiden asemakaavojen kartoitus; n. 20 kappaletta

Raportti Venäjän yleisesikunnalle vuonna 1909. Siinä on 173 sivua sekä karttaliite. Retken tulokset olivat sotilaalliselta kannalta varteenotettavat ja merkittävät.

Palkkioksi Mannerheim nimitettiin 01.01.1909 Novominskiin Puolaan 13. Vladimirin ulaanirykmentin komentajaksi.

Mannerheimin viimeinen hevonen, Käthy palveli viimeiseen asti ollen marsalkka Mannerheimin surusaatossa mukana suruasussa 04.02.1951.

Professori Aimo Tukiaisen Ratsastajapatsas paljastettiin 04.06.1960.

Marsalkka Mannerheim:

+ naistenmies: Ei ainakaan …o! Leonid Vlasov: Mannerheimille tärkeitä olivat naiset ja hevoset!

+ hevosmies: Mitä suurimmassa määrin.

+ vakooja: Täytti Nikolai II:n tiedustelutehtävän.

Mannerheim on lehdistön kyselyissä saanut ”tittelin” Suurin suomalainen!