HISTORIOITSIJA RAINE NARVA JA "KATKAISKAA MUURMANNIN RATA"

Osasto Majewskin yllätyshyökkäys Muurmannin radalle 14.-23.1.1942 mukana esitelmöitsijän isä, TK-kuvaaja Toivo V. Narva. Toivo V. Narvan tilanteista ottamia kuvia on 700 sekä lisäksi 100 negatiivia. Narvasta on 15 kantakorttia ja hänen sotansa kesti 1 500 päivää. Raine Narva on pitänyt Muurmannin radan aiheesta n. 50 tilaisuutta n. 4 000 kuulijalle.

”Rukajärven mies” Toivo V Narva ( 1908-1990) oli sanomalehtimies, pakinoitsija sielultaan jo 15-vuotiaasta saakka. Hänen valmistautumisensa sotaan alkoi 10.10.-3.11.1938 sanomalehtimiehille järjestetyistä kertausharjoituksista, joiden ytimenä olivat tiedotukset ja propaganda. Varsinaiset YH:t alkoivat 13.10.1939 klo 20.40 kotiin saatetulla kutsulla. Toivo V. Narva oli Niinisalon RUK:ssa 2.1. – 8.3.1940. Talvisota päättyi 13.3.1940, mutta Toivo V:n talvisota päättyi vasta 31.7.1940 Hankoniemen vartioinnin jälkeen.

Jatkosodan valmistelut alkoivat 18.6.1941 ja Kannas kutsui 25.6.-10.11.1941. Sodassa oli 230 TK-miestä, joista kuvamäärällisesti Toivo V. Narva oli seitsemänneksi ahkerin.

Marraskuun 11. päivänä 1942 tuli komennus Rukajärvelle. Siellä järjestettiin maastoon kenttävartiot kolmen kilometrin välein. Joukkoja komensi eversti ( vuoden 1941 lopussa kenraalimajuri ) Erkki Raappana. Toivo V. Narvalla oli ”aseistuksenaan” kirjoituskone ja kamera muun varustuksen ohella. Etäisyydet olivat pitkät ja liikkuminen tapahtui moottori- ja polkupyörällä tilanteen mukaan. Paluu Muurmannin radalta toteutui 22.1.1942. TK-kuvaajalla oli mukanaan sotaretkillä sota-arkku, joka sisälsi käsivarsikranaatteja. ”Aarre-arkussa” oli myös 750 kirjettä, joiden joukossa mm. urheiluyhteyksien johdosta kirje myös pääministeri Jukka Rangellilta.

KATKAISKAA MUURMANNIN RATA

Muurmannin rata oli rakennettu alun perin ensimmäisen maailmansodan aikaan, vuosina 1915-1917. MaI Guban asema valmistui vuonna 1916. Muurmannin rataa oli kaikkineen tekemässä ainakin 70 000 rakentajaa, joista ehken 25 000 kuoli rakennustöissä. Radan pituus oli 1452 kilometriä Muurmanskista Pietariin. Esitelmöitsijä viittasi tässä yhteydessä maailmanpoliittiseen tilanteeseen, jota ”reunustivat” Molotovin ja Ribbentroppin tekemä pakti etupiirijaosta. Tuota paktin mukaista jakoahan noudatettiin ensi kerran heti Puolan jakona ja samalla toisen maailmansodan alkutapahtumana.

Tammikuun 12.-13.päivä 1942 oli joukko-osastolla odottelua Särkijärvellä. Vahvuus oli lopulta 1 924 miestä ja 268 hevosta. Taisteluvahvuus oli 1 220 miestä. Särkijärveltä siirryttiin 15.1. Voldjärvelle ja Mai Guba saavutettiin 16.1. Majuri Arnold Majewskin johtama kahden pataljoonan vahvuinen iskuosasto aloitti yli 100 kilometrin hiihtomatkan 14.1. Särkijärveltä itäkoilliseen. Se hyökkäsi 19.1. yöllä ( H-hetki klo 23.00 ) Mai Guban rautatieasemalle ja radalle kauempana pohjoisen suunnassa. Samalla ryssän juna osui paikalle. Kuljettaja ammuttiin, mutta juna jatkoi matkaansa lämmittäjän ohjaamana. 20.01.42 klo 01.15 Mai Guban talot paloivat. Klo 03.30 koko taivaanranta oli tulipalojen vallassa. Klo 7.00 alkoi vetäytyminen. Osasto tuhosi puisen rautatiesillan, kahdeksan rautatievaihdetta, parisataa ratakiskonpätkää, kymmenisen junavaunua, lähes sata rakennusta ja kymmenen kilometriä puhelin- ja lennätinjohtoa. Paluumatka Voldjärvelle kesti 10 tuntia anabolisten steroidien ja pervitiinin antaessa voimia kestää matkan rasitukset.

Tammikuun 21.-24. ”taas tultiin ja mentiin”. Teltat purettiin kovalla kiireellä. Pakkasta oli jopa -40 astetta. Siirryttiin Särkijärvelle, jossa viimeiset olivat perillä 23.1.klo 14.30. Särkijärvellä saunottiin ja juotiin 1 000 puolen litran pulloa viinaa

Venäläisiä kaatui operaatiossa 2 siviiliä ja 4 sotilasta. Omat tappiot olivat neljä kaatunutta, kymmenkunta haavoittunutta ja 79 eriasteisia paleltumavammoja saanutta miestä. Osasto Majewskin isku oli kaikkineen menestyksellinen.