DI Hannu Wirola: Lotta ja kansanedustaja Kyllikki Pohjala Vapaussotien ambulanssista sosiaaliministeriksi

Henkilökuvaa ennen Suomen ja Viron vapaussotia, vapaussotien vapaaehtoisambulansseissa vuosina 1918-19, jatko-opinnoissa ja ammattitöissä, Talvisodan avustustoiminnassa sekä poliittisella uralla.

Kyllikki Pohjala syntyi 11.11.1894 Nakkilassa.

+ Syntyi talollisen tyttäreksi

+ Kotitalo Uuloo, ratsutila Lammaisten kylässä, oli Kokemäenjoen varrella aivan Harjavallan rajalla

+Talolla osuus tokeeapajaan Lammaisten koskessa

+ Kosken perkaukseen saakka lohen, siian, nahkiaisen ( ja jossain määrin ankeriaan) kalastuksella oli tärkeä osa talonpidossa

K. P:n nuoruuden harrastukset ja ensimmäinen työpaikka

Kotieläinten, erityisesti hevosten hoito jo pienestä pitäen ( talossa hevosia 12-15, työhevosten lisäksi juoksijoita ). Kilpa-ajoa juoksijahevosilla, KP:lle palkintojakin. Ravustusta, mm. taskurahojen saamiseksi sekä omien kotieläinten ( mm. ”aivan ikioman kutun” ) hankintaan.

Kalastus - aina kansanedustajavuosiin saakka - kunnes Lammaisten kosken perkaus ensin romahdutti saaliit ja sittemmin sähkövoimalaitos hävitti apajat kokonaan.

Nuorisoseuratoiminta: Puheita, näyttelemistä, näytelmien kirjoitusta, luottamustoimiakin.

Toimittajana Satakunta-lehdessä 1914-15 Porissa.

Kirurgisen sairaalan (nk. Sofie Mannerheimin ) sairaanhoitajakoulussa. Ylihoitajana koulua johti vapaaherratar Sofie Mannerheim. K. P. oli valmistunut sairaanhoitajaksi vuonna 1917.

Nuoren 23-vuotiaan sairaanhoitajan ”sotareissu” Suomen vapaussodassa

+ Sairaanhoitajaksi valkoisten ambulanssiin

+ K P:n lähtö Vapaussotaan Lauttakylästä, josta käsin K P: n valkoisten hyökkäys Kauvatsalle; sotaretki epäonnistui

+ Ambulanssiin siirtyminen joukkojen mukana kiertoteitä ja metsäpolkuja Kankaanpäähän

+ K P: ”Ambulanssi oli suurimman osan ajasta Noormarkun Lassilassa, mistä käytiin Harjakankaan sitkeät taistelut”

+ K P: ”Noormarkusta murtauduimme rintaman läpi Poriin ja sieltä edelleen painuin kotiin, joka oli suurin piirtein tuhottu; omaiseni löysin metsistä kuljeskelemasta”

Kyllikki Pohjalan kotitalo Uuloo hävitettiin pahoin 1918.

Kyllikki Pohjalan kommentteja ja kokemuksia Suomen Vapaussodasta

+ ”Ambulanssitoiminta oli melko järjestäytymätöntä”

+ Monitaitoinen, omatoiminen ja oma-aloitteinen piti oll

” Tehtiin kaikki työt, mitä eteen sattui”

+ Suureksi hyödyksi oli K P:n tottumus hevosten ja hevospelien käsittelyyn jo pienestä pitäen, olipa sitten kysymys valjastamisesta tahi reellä tai kärryillä ajamisesta aina ratsastamiseen saakka

+ K P: ” Monena yönä kuljetin haavoittuneita hevosella Harjakankaan kentiltä Pomarkun sairaalaan. Eräänä yönä olin nukahtanut rekeen ja jäätynyt aika pahasti.

Kyllikki Pohjala Viron vapaussotaan

+ Suomalaisten vapaaehtoisten vapaussotureiden – vapaajoukon mukaan Viroon pyydettiin sairaanhoitajia, jotka olivat tottuneet kenttätyöhön

+ ” Porista soitettiin ja pyydettiin, että olisin kahden tunnin kuluttua valmiina lähtöön. Ei ollut paljon ajattelemisen aikaa ja niin keräsin vanhat sotatamineeni ja lähdin matkaan”

Yleissuunnitelma haavoittuneiden lääkintähuollosta Viron retkellä

+ Rykmenttejä seuraavat ambulanssit antavat rintamalla ensiavun haavoittuneille ja sitten heidät lähetetään junalla Tallinnaan suomalaisia haavoittuneita varten perustettavaan sairaalaan

+ Helsingin Viron avustamisen sairashoito-osasto varustaisi: vuodevaattein, sidetarpein, lääkkein…

+ Paikkana Tallinnan saksalainen diakonissalaitos

+ Lievästi haavoittuneet hoidon jälkeen takaisin rintamalle

+ Vaikeammin haavoittuneet hoitoon Suomeen

+ Heikoimmat jäävät Tallinnan sotasairaalaan

Pohjan Poikien rykmentin ambulanssin kokoonpano

+ rykmentin lääkäri

+2 pataljoonan lääkäriä

+ ylihoitaja

+ 5-6- sairaanhoitajaa

+2 emäntää

+ rykmentin välskäri ( hoiti mm. apteekkivaraston )

+ muutamia sanitäärejä

+ lähettejä ( useita nuoria kotoaan karanneita poikia )

Sodan tappiot paljon muutakin kuin taistelumenetyksiä, mm. tapaturmia

+ Suomalaisen ambulanssin ”tulikaste”; ensimmäiset suuret tappiot sattuivat jo ennen varsinaisia taisteluita, kun tykistön juna esikuntaa, jalkaväkeä, sanitääriosastoa ja hevosia kuljettavan junan päälle yöllä 30.1. Tarton ja Sangasten välillä. Neljä perimmäistä vaunua, joissa oli mm. juuri Tapasta hankittuja hevosia, murskaantui täysin

+ Tappiot: 1 kuollut aliupseeri ( vääp. Martikainen ) ja 18 loukkaantunutta sotilasta sekä 15 menetettyä hevosta

+ Vielä enemmiltä vahingoilta sentään vältyttiin, sillä kolmas juna saatiin pysäytettyä viime hetkellä ajamasta puolestaan patteriston junan päälle

Oikea sota alkaa 31.1.1919!

+ Ensimmäisen viholliskosketuksen kuluessa rykmentin komentaja Kalm ambulanssin väelle Pajun edustalla:

”…tästä näyttää tulevan kova ottelu. Nyt on vallotettava Pajun kartano, vain sen läpi aukenee tie täyteen valmiuteen.

+ Pohjan Poikain rykmentin vahvuudeksi on arvioitu 2 200 – 2 400 miestä. Kalmin rykmentin lisäksi Pajun Kartanoon hyökkäsi sissipäällikkö Kuperjanovin virolainen pataljoona.

Sodan todellisuutta ambulanssissa Pajun taistelun aikana

Kyllikki Pohjala kertoo: ”Pian oli tupa haavoittuneita täynnä, heitä makasi kahdessa sängyssä ja pitkin lattiaa, eteinen oli täynnä ja pihalla makasi osa reessä odottaen vuoroaan. Siinä oli Pohjan Poikia ja virolaisia. Veri valui pitkin lattiaa, täytyi katsoa, mihin astui, jottei loukkaisi murskaantuneita jäseniä.

”Haavoja sidottiin, poikkinaisten luiden tueksi asetettiin lastoja, annettiin morfinia j.n.e. Kuolema tahtoi väkistenkin tulla vieraaksi”.

Kuperjanov kaatui Pajun taistelussa. Julius Kuperjanov 1894-1919.

Luhde Groshofin taistelun loistavaa voittoa himmentävä karmea erehdys

K.Pohjala kertoo:”Pajun kartanon pihamaalla makasi 12 siviilipukuista ruumista. Naiset itkivät ja hyväilivät niitä. Pienet lapset seisoivat mykkinä ruumiiden ympärillä. En jaksanut tuota katsella.”

Arkisia ongelmia riitti - lähes tragikomiikkaa - omatoimisuutta tarvittiin

” Miehistö oli tottumatonta ja varustukset olivat puutteellisia. Ambulanssiin kuului kaksi hevosta. Toinen oli kadonnut teille tietymättömille eikä pimeässä yössä ollut varsin helppoa saada siitä selvää. Kun sitten vihdoin jonkin kaakin käsiimme saimme, ei ollut reestä aavistustakaan. No, saatiin reki, mutta aisaton. Sitten tulikin kysymys valjaista. Suunnilleen oli samanlainen sekamelska kaikissa muissakin osastoissa.” ( K P oli tottunut hevosmies jo pienestä pitäen )

Sodassa paljon muitakin kuin taistelumenetyksiä – mm. tauteja ja vammoja

+ Espanjantauti ( ärhäkkä influenssa ) ei välttämättä tappanut, mutta vähensi taisteluvoimaa ja sitoi hoitohenkilöstöä, johon tauti myös tarttui

+ Muita ( ko. oloissa tappaviakin )tauteja olivat

• äkillinen munuaistulehdus
• keuhkokuume
• lavantauti ( mahd. hiirilavantauti, kolera )

+ Paleltumia, hiertymiä, nyrjähdyksiä jne. ( joukoilla oli mm. marssimiseen huonosti soveltuvat ohutpohjaiset saappaat, mikä ärsytti myös itse Kalmia )

Taudit vaivasivat myöskin hoitohenkilökuntaa

+ Espanjan tauti raivosi voimakkaana. Kyllikki Pohjala itsekin sairastui, mutta sai hyvän hoidon Tarton sairaalassa, kävi pikaisesti kotilomallakin samalla, kun toi joukon haavoittuneita Suomeen

+” Äidin juottama oikea kerma paransi lopullisesti”

+ Kyllikki Pohjala palasi takaisin, toipilaana hänelle luvattiin ”helpommat hommat” Valkin sairaalassa, mutta tätä pestiä ei kestänyt kunnolla päivääkään - tuli illalla komennus rintama-ambulanssiin.

Sankarivainajien kotiinkuljetus

+ Kaatuneet sotilaat tuotiin Tallinnaan suomalaisen sotilassairaalan ruumishuoneelle, missä…

+ Ruumiit siirrettiin rintama-arkuista valkoisiin arkkuihin sekä pestiin ja puettiin

+ Työn suorittivat Viron Punaisen Ristin naiset

+ Kukkia ja seppeleitä tulvi kaikkina päivinä, minkä vainajat makasivat Tallinnassa; arkut peittyivät lopulta kokonaan kukkiin

+ Suuri juhlava saattotilaisuus Tallinnan satamassa

+ Vaikuttava näky: Valkeat kukitetut arkut jäänsärkijä Väinämoisen ( nyk. SuurToll ) kannella

Kyllikki Pohjalan 20-lukua

+ Kirjoitti kirjan ”Pohjan Poikien matkassa” omistettuna Viron vapaussodassa kaatuneiden omaisille; painettu 1920

+ Harjavallan kiertävänä sairaanhoitajana

+Teki USA:ssa toitä ja opiskeli Columbian yliopistossa kahdessa vaiheessa fil.maisteri ) valmistuakseen sairaanhoidon opettajaksi

+ Toimitti Sairaanhoito-lehteä ( 1925-65 )

+ Kirjoitti artikkeleita moniin eri lehtiin

+ Kirjoitti novellin ”Miksi kuljet, multa kysytään”; painettu 1930

Suomen ja Viron vapaussodissa koetulla suuri vaikutus K. Pohjalan poliittiseen toimintaan

+ Pyynnön kansanedustajaehdokkaaksi asettumisesta tekivät nimenomaan Suomessa ja Virossa Taistelleet vapaussoturiveteraanit ja sotainvalidit

+ Kansanedustaja ( 1933 - 62 ), ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja myöhemmin varapuheenjohtaja, ministeri

+ K. Pohjalalla keskeinen rooli USA:sta saatavan avun ( ns. Suomen Huolto ) organisoinnissa vuosina 1939-40

+ Vielä sairausvakuutuslain syntyynkin vaikuttivat vapaussotien ja niiden jälkeisten aikojen kokemukset todellisesta hädästä, köyhyydestä, sotavammoista ja sairastamisesta