Historia yksinkertaistaa ja selkeyttää kauan sitten tapahtuneita. Yksityiskohdat katoavat, kokonaisuudet ja sisällöt on helpommin hahmotettavissa.

Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys on tuottanut runsaan kolme tuntia kestävän bussikierroksen vuoden 1918 Tampereen valtauksen tärkeiltä paikoilta. 

Tuon vuoden tapahtumat olivat monella taholla ratkaisevia: Aiempi emämaamme Venäjä ajautui vallankumouksen pyörteisiin ja muuntui lähes sadan vuoden ajaksi Neuvostoliitoksi sortuakseen sittemmin, kuten hyvin lähihistorian tunnemme. Suomi eli Venäjän vallankumouksen lähituntumassa ja vaikutuspiirissä, julistautui itsenäiseksi ja kävi lyhyen mutta intensiivisen vapaussodan.

Sodan lopputulos ja samalla Suomen tuleva suunta ratkaistiin täällä Tampereella kun maan armeija Mannerheimin johdolla lähestyi kaupunkia ja lopulta kiivaiden taistelujen jälkeen otti sen haltuunsa.

KESKUSTORI 30.3.1917.
Retki alkaa Keskustorilta, jossa viivähdetään hetki ja eläydytään maaliskuun lopun 1917 hetkiin. Helmikuun vallankumous Venäjällä oli alkanut, tsaari Nikolai II oli luopunut vallasta, Keskustorille oli kokoontunut tuhansittain sekä porvareita että työläisiä hurraamaan tästä alkavaa positiivista kehitystä. Odotukset olivat korkealla.

SUINULA 31.1.1918.
Siirrytään Kangasalan Suinulaan Markkulan talon pihamaalle. Oppaana toimiva Kari Turpeinen kuvailee samalla pihalla, samojen rakennusten keskellä, samojen puiden katveessa 90 vuotta aiemmin syntyneen traagisen tapahtumaketjun,jossa 17 suojeluskuntalaista kirjallisesta ja allekirjoitetusta antautumissopimuksesta huolimatta raa’asti surmattiin ja 26 haavoitettiin paikalle tulleiden punakaartilaisten toimesta. Tapaus herättää huomiota kansainvälisiä diplomaattipiirejä myöten.

Retkellä mukana oleva väki pakostakin hiljenee ja poistuu paikalta ajatuksiinsa vaipuneina.

Siirrytään hetkeksi sadan metrin päähän Suinulan verilöylyn muistomerkille. Neljä vapaaehtoista reserviläistä on kunnostamassa muistomerkin liuskekivipäällystän rapautuneita saumoja.

MANNERHEIMIN KALLIO VEHMAISISSA 25.3.1918.
Kävellään kadun päästä pieni matka Tampereen Vehmaisissa olevalle kalliolle, jossa kuullaan oppaan selostus armeijan joukkojen etenemisestä kohti Messukylää ja edelleen kohti Kalevankangasta ja josta Mannerheim seurasi tilanteen kehittymistä.

Paikalla on Evert Porilan veistämä Mannerheimin näköispatsas samalla paikalla, josta hän aikanaan taistelua seurasi.

Paikka on kovin peittoinen. Aloitteista huolimatta ei metsää Messukylän suuntaan ole saatu avattua, jotta tilanne olisi autenttinen.

KALEVANKANGAS 28.3.1918.
Jätetään bussi Kalevankankaan hautausmaan itäisellä portilla. Käydään tutustumassa sankariristiin ja sen juuressa sijaitseviin hautoihin. Kuullaan selostus alueen synnystä ja hautojen järjestyksestä.

Siirrytään alueen kulmaukseen, jossa on kaksinkertaisen Mannrheim-ristin ritari, kenraalimajuri Aaro Pajarin ja hänen vaimonsa hauta ja muistomerkki. Opas kertoo Pajarin sotilasurasta ja ennen kaikkea sen karusta, valvontakomission vaatimuksesta vangitsemiseen päättyneestä vaiheesta.

Pienen matkan päässä lepää toinen kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari Hans Wind, joka on tunnettu ilmataisteluvoitoistaan.

Hautausmaakävely jatkuu vakaumuksensa puolesta kaatuneiden hautamuistomerkille, jonka alla lepää lähes 2700 valtauksessa kaatunutta ja vankileirillä menehtynyttä.

Koskettava vapaussodan muistomerkki on sijoitettu aivan kappelin viereen. Tähän haudatut kaatuneet on niminä hakattu kappelin seinällä oleviin kolmeen kivitauluun.

Hautausmaan aitauksen ulkopuolella aivan Kalevantien varressa on Ruotsalaisen Prikaatin muistokivi. Valtaustaisteluissa mukana olleesta prikaatista jäi tähän kymmeniä kaatuneita. Mukana meidän aikanamme traagisen kohtalon kokeneen pääministeri Olof Palmen setä. Hänkin Olof Palme nimeltään.

RAUTATIEASEMA 18.1.1918.
Pysähdytään hetkeksi rautatieaseman äärelle ja eläydytään tilanteeseen, jossa kauppias Malmbergiksi naamioitunut Mannerheim matkalla Vaasaan ottamaan vastaan valkoisten joukkojen johtoa, joutuu asemalle pysähtyneessä junassa venäläisten matruusien tarkastuspartion käsiin. Tilanne laukeaa nokkelan junanlähettäjän avulla.

PYYNIKIN NÄKÖTORNI 6.4.1918.
Ajetaan Satakunnankatua. Matkan varrella rakennuksia, joissa valtauksen aikaisia luodin iskemiä.  Näsilinna Hämeenpuiston yläpäässä jää oikealle.

Saavutaan vähitellen Pyynikin näkötornille, jonka torniin 6.4.1918 kohosi valkoinen lippu punaisten antautumisen merkiksi.

Tampere oli vallattu. Yksi Vapaussodan ratkaisutaisteluista oli päättynyt. Suomen suunta oli ratkaistu.

Tiedustelut retkestä: Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry; www.vapaussodanperinne.net.

Teksti ja kuvat: Timo Tulosmaa