Tampereen Suomalaisella Klubilla oli ajalla 28.1.- 14.3. 2008 esillä suojeluskunta- ja lottaperinnettä esittelevä näyttely. Aika taistella, aika rakentaa -näyttelyn on tuottanut Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseo. Näyttely on palannut ko. museoon ja on siellä esillä vuoden 2008 loppuun.

Suojeluskunta- ja lottajärjestöjen juuret ulottuvat vuoden 1917 rauhattomiin aikoihin. Tuona vuonna järjestäytyivät ensimmäiset suojeluskunnat rauhoittamaan venäläisen sotaväen ja punakaartien aiheuttamaa epäjärjestystä. Tammikuussa 1918 ylipäälliköksi nimetty kenraali Mannerheim nimitti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi. Tammisunnuntaina 27.1.1918 hallituksen joukot aloittivat venäläisen sotaväen ja linnoitustyöväen häätämisen maasta.

Suojeluskuntien ja maanpuolustustyön tueksi perustettiin syksyllä 1920 valtakunnallinen Lotta Svärd -yhdistys. Lotta Svärd oli aikanaan maailman suurin naisten vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestö. Sota-aikana lotat tekivät mittaamattoman tärkeää työtä elintarvike- ja tarveaineiden keräyksen ja muonituksen eteen, evakkojen, lasten ja invalidien avustamisessa, joukkojen muonituksessa, sairaanhoidossa ja kaatuneiden huollossa. Lotat vapauttivat divisioonia rintamalle.

Suojeluskunta- ja lottajärjestöt lakkautettiin valvontakomission painostuksesta loppusyksystä 1944. Aika taistella, aika rakentaa -näyttely kertoo suojeluskuntien ja Lotta Svärd´in perustamiseen liittyvistä tapahtumista, järjestöjen neljännesvuosisadan mittaisesta toiminnasta ja niiden aina nykypäivään ulottuvasta perinnöstä. Erityisesti tuodaan esille asioita, jotka ovat monelle nykypäivän suomalaiselle vieraita kuten urheilu, eettinen kasvatus, perinnetyö ja musiikki sekä perintö tuleville sukupolville.

Fyysistä ja henkistä kansalaiskasvatusta

Suojeluskunnista annettu laki edellytti niiltä voimistelun ja urheilun edistämistä. Yleisimpiä lajeja olivat hiihto, ampumahiihto, ammunta, suunnistus ja pesäpallo. Näillä kohotettiin miesten taitoja ja kuntoa, joita sitten tarvittiin myös tulevissa sodissa. Lottien liikuntaa toteutti Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto. Lajeja olivat hiihto, voimistelu, kävelymarssi, suunnistus, pesäpallo, soutu, uinti ja yleisurheilu. Järjestöt rakensivat talkootyönä satoja urheilupaikkoja. Esimerkiksi 1930-luvulla maassamme oli Suojeluskuntien tekemänä noin tuhat ampumarataa, 350 urheilukenttää ja 140 hyppyrimäkeä. Osa näistä on palvellut maan urheilua tähän päivään asti.

Musiikki kuului keskeisesti suojeluskunta- ja lottajärjestöjen harrastustoimintaan. Lähes joka paikkakunnalla oli omat kuoronsa ja orkesterinsa. Viihdetapahtumiin liittyen harrastettiin monia muita kulttuurin lajeja. Lottajärjestö edisti työllään ja koulutuksellaan kotitalouden taitoja naisten ja tyttöjen parissa.

Perintö hyödyttää tänäänkin

Suojeluskunnilla oli kautta maan suojeluskuntataloja, jotka rakennettiin pääosin talkootyönä. Järjestön lakkauttamisen jälkeen nämä talot siirtyivät manttaalikuntien, urheiluseurojen ja muiden paikallisten yhteisöjen omistukseen, ja ne palvelevat edelleen paikkakunnan juhla- ja kokoustarpeita. Suojeluskunta- ja lottajärjestöjen irtaimisto ja rahavarat ohjattiin järjestöjen lakkautuessa yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Merkittävä osa suojeluskuntajärjestön omaisuudesta siirrettiin Punaiselle Ristille. Varoja lahjoitettiin myös käytettäväksi sotainvalidien ja sotaorpojen sekä kaatuneiden omaisten avustamiseksi samoin seurakunnille sankarihautojen hoitoon. Lotta Svärd perusti Suomen Naisten Huoltosäätiön, jolle sen varat pääosin siirrettiin.

Taloudellisen, liikunnallisen ja kulttuurisen perinnön rinnalla suojeluskunta- ja lottajärjestöjen henkinen perintö elää suomalaisten mielissä ja näkyy muun muassa myönteisenä suhtautumisena maanpuolustukseen. Suojeluskunnat ja Lotta Svärd vaikuttivat aikanaan ratkaisevasti vapaan ja itsenäisen Suomen syntyyn ja säilymiseen. Ilman suojeluskuntia ja Lotta Svärdiä ei olisi syntynyt vapaata ja itsenäistä Suomen valtakuntaa.

AIKA TAISTELLA, AIKA RAKENTAA Näyttelytyöryhmä: Markku Rauhalahti pj, Leena Heikkilä, Anja Jalanne, Matti J. Mäkelä, Yrjö Suuniittu, Timo Tulosmaa ja Kari Turpeinen.
Näyttelyn layout: Birgitta Helsing
Näyttelyn tuottaja: Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseo.

"Maa ajautui kevätkaudella 1918 sisällissotaan, jota me Suomalaisen Klubin jäsenet kutsumme vapaussodaksi. Sen seurauksena maasta karkotettiin vieraan vallan sotajoukot ja maahan palautettiin rauha sekä sisäinen järjestys. Sota kesti tammikuun 28. päivästä toukokuun 15. päivään. Vapaussota päättyi kuitenkin virallisesti 14.10.1920, jolloin Neuvosto-Venäjä ja Suomi tekivät Tarton rauhansopimuksen. Siinä lopetettiin vihamielisyydet, vahvistettiin raja ja sovittiin yhteistyöstä", sanoi Tampereen Suomalaisen Klubin johtokunnan puheenjohtaja Matti Hokkanen (oik.) toivottaessaan Tammisunnuntain vuosipäivänä 28.1. näyttelyn avajaisten vieraat tervetulleiksi. Näyttelyn esitteli Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseon puheenjohtaja Timo Tulosmaa.

Näyttelyn avajaisissa olivat kutsuvieraina mm. Vapaussodan Tampereen seudun perinneyhdistyksen pj Kari Turpeinen, apulaispormestari Irja Tulonen, Tampereen Lotta Svärd-perinneyhdistyksen pj Anneli Perkola, lotta Anja Jalanne, Tampereen Kauppaseuran pj Kirmo Bergius ja lotta Leena Heikkilä.

Kuva- ja tekstitaulujen ohella näyttelyssä on suojeluskunta- ja lottaperinne-esineistöä.

Esitepöydällä on kuvakansio Pohjois-Hämeen suojelukuntataloista sekä infoa Tampereen Suomalaisen Klubin suojeluskunnasta.

Klubin jäsen, veteraani Alpo Harala ja nuori suojeluskuntalainen

Teksti ja kuvat: Markku Rauhalahti