KIRJAILIJA HEIKKI ASUNNAN KUOLEMASTA 50 VUOTTA.

Heikki Asunta syntyi Ruovedellä 25.6.1904.  Siellä hänen maallinen vaelluksensa myös päättyi 28.6.1959.  Aikajakso täyttyi kirjailijan, runoilijan, taidemaalarin ja kotiseutumiehen tehtävistä.  Asunta julkaisi mittavan sarjan suorasanaista proosaa, runomittaista maailman kuvausta ja maalauksia.  Hänen runoutensa on mystissävyisiä

kansanballadeja, voimakasta kartano- ja kuolemaromantiikkaa, merta, hämäläistä maaseutua ja patrioottista paatosta.  Lääkintöneuvos Einar Palmenin alulle panema kotiseutumuseo oli hänelle tärkeä, samoin naapurikunnassa Juupajoella sijaitseva Kallenaution kievari.

Runoilijan tie-nimen on saanut eräs maamme upeimmista sisävesireiteistä.  Tämä Tampereelta Virroille johtava väylä on aikanaan ollut arkipäivän kulkutie Näsijärven ylävesillä asuville ihmisille ja heidän kauppatavaroilleen, puutavaralle ja paljolle muulle.  Se on ollut arkipäivän kulkutie taiteilijoille Akseli Gallen-Kallela, Heikki Asunta ja monet, monet muut.  Tänään tätä reittiä kyntää maamme viimeinen säännöllistä reittiä kulkeva höyrylaiva s/s Tarjanne, 102-vuotias vanharouva.

Näissä merkeissä Tampereen Mustalahdesta Ruovedelle oli elokuun alussa liikenteessä Suomalainen Klubi 15-henkisen ryhmän voimin.

PÄIVÄ PAISTOI PARASTANSA.

Matkaan lähdettiin aamupäivällä klo 10.15.  Säätila oli kohdallaan – asia, joka avokannella matkaajaa toki kiinnostaa – vaikka hiukan pilviäkin taivaalla seilasi.  Tampereen jäädessä kauemmas ja kauemmas Näsiselkä kuitenkin peilasi aurinkoa upeasti ja loppumatkasta oli suorastaan helteistä.  Matti Talasmäen haitari soi ja tunnelman loi.

Näsiselkä on 12 kilometrin pituinen aava.  Sen jälkeen seuraa Koljonselkä, Myyrysselkä, Vankavesi ja Muroleen kanava.  Siitä eteenpäin reitti olisi suojaisaa, kapeata ja mutkittelevaa.

Ennen vanhaan kun kansa kulki laivalla kauppamatkojansa, laitureita oli siellä ja täällä.  Mustalahden jälkeen Rantala, Myyrys, Röyniö, Toikko, Kapee, Niemelä ja Murole.  Tänä päivänä Tampereen ja Muroleen välillä poikkeamiskuntoisia laitureita on vain Toikko.  Harmi sinänsä mutta kumijalka ottaa suuren osan kulkijoista.

Vankavedelle tultaessa koitti lounasaika.  Alkupaloiksi emeritus metsänhoitaja Olavi Aulamo lausui Heikki Asunnan runoja.

Muroleen kanavan ohitus on aina oma ohjelmanumeronsa.  Vankaveden ja Paloveden vesien korkeusero on metrin-puolentoista luokkaa, laivan tullessa maantien katkaisee kääntösilta.  Laivan suluttamista seuraa aina kokomoinen joukko väkeä rannalta.  Lähellä kanavaa on graniittikivessä taidemaalari Ellen Thesleffin muistolaatta.  Hän vietti kesiä lähistöllä ja maalasi.

http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/murolef.html

Kuten sanottu, Muroleen ja Ruoveden väli on kapeampaa reittiä.  Ajetaan läpi Kirnusalmesta.  Sen rantakallioissa olevien maalausten arvellaan olevan Akseli Gallen-Kallelan ja Hugo Simbergin töitä.

Jylhän erämaisia rantamaisemia.  Ajetaan läpi kapean Jämingin vuolteen, saavutaan hiljalleen Kautun vuolteelle.  Akseli Gallen-Kallelan Kalela jää oikealle rantamännikköön.  Pian tullaan kapeaakin kapeamman salmen kautta Ruoveden laivarantaan, jossa väkeä on vastassa satamäärin.

KOTISEUTUMUSEO

Laivarannassa meidät toivottaa tervetulleeksi klubiveli, Ruoveden kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Ikkala.  Hän ottaa komennon ja vie meidät läpi Ruoveden kirkonkylän ylös harjun päällä olevalle kotiseutumuseolle.

Heikki Asunta oli perustamassa Ruoveden Kotiseutumuseota.  Museohankkeessa hänet valittiin huolehtimaan uusien rakennusten pystyttämisestä. Samalla hän vastasi niiden kansatieteellisestä aitoudesta.

Ruoveden kotiseutumuseo kuuluu alallaan maamme parhaimpiin.  Tyypiltään se on talomuseo, joka pyrkii antamaan kuvan keskikokoisesta omavaraisesta pohjoishämäläisestä talonpoikaistalosta sellaisenaan kuin se oli 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Museoon on kertynyt yli tuhat kaunista, esi-isiemme kädentaidoista kertovaa esinettä, joiden keräilyn aloitti kunnanlääkäri, sittemmin lääkintöneuvos Einar Palmén 1920-luvulla.

http://www.ruovesi.fi/yritykset/palvelu/kotiseutumuseo.htm

ASUNTA-ATELJEE

Retken päähenkilön Heikki Asunnan historiallinen ateljee sijaitsee parin kilometrin päässä keskustasta.  Meidtä vastaanottaa Heikki Asunnan pojanpoika Harri Asunta.  Taiteilijan muistamiseksi omaiset olivat järjestäneet ateljeehen, hänen perheensa asuntoon ja hänen puolisonsa Iris Asunnan hammaslääkärivastaanotolle näyttelyn.  Se on avoinna viimeistä päivää ja itse asiassa yliajalla.  Suomalainen Klubi kiittää näyttelyn pitämisestä avoinna vierailuamme varten.

Ruovedellä syntynyt ja sittemmin pitkä poliittisen uran Tampereella tehnyt Seppo Rantanen on kerännyt upean kokoelman Heikki Asunnan proosa- ja runokirjoja, jotka nekin olivat paikalla.  Samoin oli Seppo itse esittelemässä kokoelmaansa.

Itse Asunta-ateljee on vanha muualta siirretty riihirakennus, jossa taiteilija työskenteli.  Omaisilla on suunnitelmana säätiöittää ateljee ja siten ammattimaistaa Asunta-museon pito.  Menestystä hankkeelle.

http://www.asunta.fi

RUNEBERGIN LÄHDE

Aivan ateljeen läheisyydessä, laivarannan tuntumassa on Runebergin lähde, jonka ääressä on syntynyt kauniin ”Sua lähde kaunis katselen”-runon alkuperäiset ruotsinkieleiset sanat.  Runeberg vietti vuoden 1825 Ruoveden keskustassa olevan Ritoniemen kartanon kotiopettajana ja teki retkiä ympäristöön.  Puhemies Erkki Pystysen johdolla annoimme panoksemme elokuisen lähteen ympäristöön laulamalla tuon kaikkien tunteman laulun.

http://www.ruovesi.fi/matkailu/info/ruovesi/suomi/lahde.htm

KALLENAUTIO

Retkemme viimeinen kohde oli Juupajoella aivan Ruovesi-Orivesi tien varressa sijaitseva Kallenaution historiallinen kestikievari, joka toimii kievarimuseona ja kahviona.

Heikki Asunta toimi tarmokkaasti Kallenaution pelastamiseksi. Vuonna 1947 hän kirjoitti laajan artikkelin Kallenautiosta Kansan Kuvalehteen ja sai mm. Helsingin yliopiston ja Muinaistieteellisen toimikunnan kiinnostumaan paikasta. Kaikki metsänhoitajat tuntevat paikan, jonka läheisyydessä sijaitsee Hyytiälän metsäasema, jossa suoritetaan osa metsänhoitajan opinnoista.

Kievarimuseota ylläpitävä Juupajoki-Seura on nimittänyt Asuntaa Kallenaution henkiseksi isäksi ja nimennyt kievarin päärakennuksesta nimikkohuoneen Asunnan muistoksi.

http://www.kallenautio.fi/index.html

Kuvia Ruoveden kotiseutumuseosta

Heikki Asunnan reliefi Kallenaution Asunta-huoneessa.

S/s Tarjanne on 102 vuotta kyntänyt Runoilijan tietä.

Peräkannella matka taittuu.

Matti Talasmäen hanuri soi näsijärvellistä musiikkia.

Matkalla Ruovedelle.

Olavi Aulamo tarjoilu alkuruoaksi Heikki Asunnan runoja.

"Kapteeni katsoi horisonttihin", kun tultiin Muroleen kanavalle.

Kirnusalmen piirrokset ovat Akseli Gallen-Kallelan ja Hugo Simbergin käsien jälkiä

Teimme matkaa sinivalkoisen lipun liehuessa.

Ruoveden laivarannassa oli kuhinaa.

Timo Ikkala johdatteli meidät läpi Ruoveden.

Ruoveden kotiseutumueossa on hieno tuulimylly.

Olavi Aulamo lausui Asuntaa myös asteljeessa

Seppo Rantanenkin esitteli Asunnan näytelyä.

Seppo on kerännyt Heikki Asunnan kirjalliset tuotteet lähes kokonaisuudessaan.

Heikki Asunnan pojanpoika Harri toivotti meidtä tervetulleiksi.

Heikki Asunnan omakuva.

Asunta-ateljee on vanha riihi.

Harri Asunta kertoo ateljeesta ja sen historiasta.

Runebergin lähteellä laulettiin "Sua lähde kaunis katselen, likellä vettäsi..."

Kallenaution kievarissa.  Olavi Aulamo ja "Timperi puhuu".

Teksti ja kuvat: Timo Tulosmaa