Sinä klubiveli, joka jo olet Tampereen Suomalaisen Klubin jäsen ja seniori, tervetuloa Ruutiukkojen veljespiiriin. Jäseneksi liittyminen on helppoa: saavut lounaskokoukseemme maanantaina klo 12, ilmoittaudut Sadanpäämiehelle tai Ruutisihteerille ja saat jäseneksi-ilmoittautumislomakkeen. Sen täytettyäsi olet kerhomme jäsen. Liittymisestä tiedotetaan Ruutiukkojen lounaskokouksessa ja uusi jäsen lisätään Ruutiukkojen jäsenluetteloon. 

Vesa Rinkinen
Ruutiukkojen puheenjohtaja (Sadanpäämies)

Perustamishistoria
Tampereen Suomalaisen Klubin seniorikerho perustettiin 19.11.1973. Kerhon perustaja oli Eero Kivelä, Tolvajärven taisteluista tunnettu Talvisodan kapteeni, sittemmin jatkosodan 18. D:ssa taistellut Mannerheim-ristin ritari ja majuri, myöhemmin reservin everstiluutnantti.

Seniorikerhon syntysanat lausuttiin kuitenkin itse asiassa jo 1971 joulun maissa. Tuolloin Eero Kivelä kutsui Unto Lehmusvirran ja Uuno Salmisen keskustelemaan Klubille ja esitti, että koska Klubissa on paljon eläkeläisjäseniä, joita ei kiinnosta biljardi eikä kortinpeluu, perustettaisiin keskustelukerho, johon pääsevät vain eläkkeellä olevat jäsenet. Vuoden 1972 aikana alkoi maanantaisin 5-10 miestä lähinnä Kivelän kutsumina kokoontua lounaalle ja keskustelemaan. Tämä veljespiiri koostui niistä Klubin jäsenistä, jotka olivat sotiemme veteraaneja. Tämän takia on luonnollista, että ensialkuun tapaamisissa muisteltiin sotaa sen ohella, että paranneltiin maailmaa. Vuoden 1973 aikana veljespiirin toimintamuodot vakiintuivat ja marraskuussa Eero Kivelä selosti Klubin johtokunnalle ”lounaskokousten järjestelysuunnitelmaa, jonka mukaan alustava kokous on 12.11.1973”. Mainittuna päivänä päätettiin perustaa Tampereen Suomalaisen Klubin seniorikerho. Kerho perustettiin 19.11.1973. Näin oli kerhon toiminta virallisesti alkanut.

Vähitellen alkoi lounaskokouksissa olla myös ulkopuolelta kutsuttuja esitelmöitsijöitä. Seniorikerhon jäsenet alkoivat kutsua toisiaan ruutiukoiksi. Nimitys, johon liittyy hyväntahtoista huumoria, ilmentää sotiemme veteraanien keskeisestä asemaa jäsenistössä, mutta sen mainitaan myös viittaavan kerhon vireään toimintaan, ”ruuti on pidetty kuivana”: kerhoveljet seuraavat tiiviisti aikaansa ja osaavat esittää sen ilmiöistä mielipiteensä, tarvittaessa terävästikin. Yhäkin kerhon jäsenistä yli 30% on sotiemme veteraaneja. Uusia jäseniä liittyy kerhoon joka vuosi.

Toiminta ja ohjelmat
Ruutiukot kokoontuu Klubilla säännöllisesti, kesälomakautta lukuun ottamatta joka maanantai klo 12.00. Kokouksiin osallistuu keskimäärin 70-80 ruutiukkoa. Lounaskokous alkaa puheenjohtajan esittämillä tiedotusasioilla, jonka jälkeen kuullaan esitelmä. Esitelmän jälkeen seuraa keskustelu esillä olevasta aiheesta, jonka jälkeen nautitaan yhteinen lounas. Maanantain lounaskokousten lisäksi on ohjelmassa avec-tilaisuuksia, retkiä kotimaassa sekä ulkomaanmatkoja yhteisesti päätettyihin kohteisiin.

Ruutiukkojen ohjelmat perustuvat Tampereen Suomalaisen Klubin aatteellisiin tarkoitusperiin. Siten ohjelmien keskeisiä aiheita ovat suomalainen kulttuuri, suomalaiskansalliset perinteet, kanssakäyminen suomalaiskansallisessa hengessä sekä isänmaallisten asioiden ja yhteiskunnallisten kysymysten harrastus. Kun Ruutiukot toiminnan alkuvaiheessa olivat sodan käyneitä miehiä ja yhäkin huomattava osa jäsenistä on sotiemme veteraaneja, on luonnollista, että veteraanien perintö ja maanpuolustuskysymykset ovat toiminnassa keskeisiä. Tavoitteena on, että Ruutiukkojen ohjelmille ovat ominaista merkityksellisyys, laadukkuus  ja viihtyminen.

Merkityksellisyys ilmenee siinä, että ohjelmilla on merkitystä silmällä pitäen Klubin tarkoitusta ja Ruutiukkojen perinteitä ja erityispiirrettä. Laadukkuus edellyttää, että ohjelmat vastaavat ruutiukkojen odotuksia, niiden sisältö on riittävän korkeatasoinen ja toteutus huolellisesti tehty. Viihtyminen ohjelmien tavoitteena on itsestään selvä; tarkoitushan on, että Ruutiukoissa viihdytään, nyt kun on aikaa ja vireyttä kokoontua samoja asioita harrastavien samanhenkisten kerhoveljien kansa. Perinteitä vaaliessaan ruutiukot eivät ainoastaan elä muistoissa, vaan kansakunnan yhteisten kokemusten ja isänmaan historian pohjalta myös jäsentävät kuvaa nykypäivästä. Ohjelmissa on aiheita, joissa tähytään tulevaisuuteenkin. Ruutiukot ovat tiukasti mukana tässä päivässä katse tulevaisuudessa. He seuraavat aktiivisesti aikaansa, ”ruuti on pidetty kuivana”. 

Ruutiukkojen tuleva ja viime aikojen toiminta ja ohjelmat on esitetty Toimintakalenterissa; linkki.

Hallinto
Kerhon toimintaa johtaa puheenjohtaja, josta ruutiukot käyttävät nimitystä sadanpäämies. Nimitys on peräisin ajalta, jolloin ruutiukkoja oli noin 100; nykyään jäsenmäärä on 240 (lokakuu 2010). Sadanpäämiehen apuna toimii ruutisihteeri. Ruutiukkojen sisäisenä johtokuntana on Ruutiukkotoimikunta. Siihen kuuluvat Jorma Kotisaari, Matti Ponsi, Olavi Suvitie, Pentti Turunen, Pertti Ylätupa, Jorma Hautala (ruutisihteeri) ja Vesa Rinkinen (sadanpäämies). Kerhon jäsenkirjurina toimii Seppo Lehtinen.

Sadanpäämies johtaa puhetta kokouksissa ja suunnittelee kullekin vuodelle toiminnan ja ohjelmat. Lähinnä seuraavien kuukausien kokousohjelmat (päivämäärät, esitelmän pitäjät ja aiheet) tiedotetaan ruutiukoille juoksevasti kokouksissa ja löytyvät Klubin internet-sivulta. Vuosittaisessa toimintakertomuksessa selostetaan päättyneen vuoden toimintaa, raportoidaan pidetyistä kokouksista ja laaditaan yhteenveto jäsentiedoista.