Tulevia tapahtumia - Kirjanmerkki Seuraavan kauden ohjelma julkaistaan tällä sivulla lähiaikoina.     Menneet tapahtumat Tammikuu   24.01.2012 Klo 18.00 Raimo Seppälä: Tulenheimot Kevätkauden 2012 aloittaa Raimo Seppälä Tulenheimot-teoksellaan. Thulé-Tulenheimon neljän sukupolven tarinoiden kautta välittyy kuva Suomen taloudellisesta ja kulttuurisesta kehityksestä 1800-luvun alkupuoliskolta lähelle EU-aikaa. Sukuun on kuulunut sekä 1843-1983 toimineen maineikkaan kangasalalaisen urkutehtaan omistajia että merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Martti Tulenheimo toimi IKL:n johtotehtävissä, Antti Tulenheimosta tuli mm. pääministeri ja Helsingin yliopiston rehtori ja kansleri. Ilmoittautumiset pyydetään 22.1.2012 mennessä osoitteella inkeri.haarla@ovi.com Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan suvun vaiheista, jolla on vahvat juuret Pirkanmaallakin. Marraskuu   21.11.2011 Klo 18.00 Panu Rajala: Naisten ja aatteiden mies. Juhani Ahon elämäntaide. Mammanpojilla ja naistenmiehillä on vissi ero, se on tiedetty ja nähty aina. Juhani Aholle ei syntynyt koskaan läheistä suhdetta omaan Emma-äitiinsä, yläsavolaisen papin Snellman-sukuiseen rouvaan, mutta vieraat naiset loivat hänestä Suomen katajaisen kansan kansalliskirjailijan ja henkisen tiennäyttäjän. 150 vuotta Lapinlahden Väärnin pappilassa syntyneen ja 90 vuotta sitten Helsingissä kuolleen Ahon asema on säilynyt vahvana Suomen kirjallisuudessa, vaikka monet hänen teoksistaan olivat tosin puhtaasti aikaansa sidottuja. Parhaat "lastut" sytyttävät edelleen verevällä ihmiskuvauksellaan tai hienovireisillä luonnonkuvillaan. Nuoruuden hykerryttävä läpimurtoteos Rautatie ja elämän loppupuolella kirjoitettu ihmissuhteiden kolmiodraama Juha ovat klassikkoja, joita luetaan ja tulkitaan uudelleen sukupolvesta toiseen. Johannes Brofeltina syntyneen Juhani Ahon elämästä on ehditty tekemään monta kirjaa. Ensimmäisen kattavan elämäkerran laati heti tuoreeltaan kuoleman jälkeen hänen oma poikansa Antti Aho. Erityisellä kiinnostuksella on tutkittu Ahon ja häneen liittyneiden naisten suhteita, koska ne olivat jo omana aikanaan yleisesti kiinnostavia ja kohuttuja. Panu Rajala jos kuka on ollut mies paikallaan tekemään nyt yhteenvetoa kaikesta, mitä Ahosta sanottu tätä ennen ja mitä on löydettävissä vielä arkistojen kätköistä. Panu Rajala jälleen vieraana Kirjanmerkissä, tervetuloa kuulemaan! Pyydetään ilmoittautumiset viimeistään 17.11. mennessä Lokakuu   25.10.2011 Klo 18.00 Risto Nurisalo: August Uusi romaani vapaussodasta: Aito valkoisen sotilaan näkökulma. Jaakko Ilkan kunniaksi kirjoitettu runosäe ”käy kaunehin tie onnehen kuolon kautta” sopii Risto Nurisalon juuri julkaistun romaanin tunnuslauseeksi. Tamperelainen August Friman aloitti oman vapaussotansa Pohjanmaalta ja päätyi Tampereelle. August kuului taustaltaan selvästi valkoiseen puoleen johtotähtenään lausahdus ”isänmaani pelastan tai kuolen”. Risto Nurisalo tukeutuu esikoiskirjassaan historiallisiin tosiasioihin, joiden ympärille Augustin tarina kietoutuu. Hän kuvaa tarkasti sekä valkoisen armeijan jäyhiä talonpoikia että jumaloituja jääkäreitä. Romaani tuo eteemme aivan uuden elämänkohtalon. Se antaa aidon valkoisen näkökulman, ehkä rehellisemmän kuin ylevissä vapaussotaromaaneissa. Risto Nurisalo (s. 1941) on graafikko ja kuvataiteilija, joka on tehnyt ammatillisen elämäntyönsä TV2:n graafisena suunnittelijana. Hän on tutkinut ja pohtinut vapaussotaa koko elämänsä. Nyt pohdinta on julkaistu lähes 600-sivuisena romaanina, jota voidaan pitää hänen toisena elämäntyönään. Pyydetään ilmoittautumiset viimeistään 21.10. mennessä Huhtikuu   26.04.2011 Klo 18.00 Päivi Tapola: Mannerheimin paluu, Schreck - Rakentajan elämä Maaliskuu   23.03.2011 Klo 18.00 Matti Wacklin-Seija Hirvikallio: Hämeenkatu - Tampereen sydän Helmikuu   22.02.2011 Klo 18.00 Matti Klinge: Poliittinen Runeberg Professori Matti Klinge tunnetaan kirjallisesti tuotteliaana aate-, sivistys- ja kulttuurihistorian tutkijana ja näkyvänä yhteiskunnallisena keskustelijana. Julkisuudessa on tullut tunnetuksi rohkeista kannanotoistaan ja tietoisen urbaanista olemuksestaan sekä poleemisesta, kansakuntaa kasvattamaan pyrkivästä asenteestaan. Eläkkeelle jäätyään hän on kirjoittanut julkista päiväkirjaa, jota on julkaistu kirjamuodossa yksitoista osaa. Klingen teos ”Poliittinen Runeberg” ilmestyi Johan Ludvig Runebergin syntymän 200-vuotispäivän aikoihin vuonna 2004. Kyse ei ole elämänkerrasta vaan nimensä mukaisesti Runebergin aatteelliseen kehitykseen keskittyvästä tutkimuksesta, jossa Klinge pyrkii tarkastelemaan henkilöitä ja tapahtumia niiden oman ajan yleiseurooppalaista aatetaustaa, kirjallisuusvirtauksia ja tapahtumia vasten. Klingen sympatiat ovat taitavaa tasapainoilua Ruotsin ja Venäjän välillä harjoittaneen lojaalikonservatiivisen Runebergin puolella, joka oli aktiivisesti torjumassa eurooppalaisia vapaus- ja demokratia-aatteita Suomessa. Tammikuu   25.01.2011 Klo 18.00 Pekka Visuri: Idän ja lännen välissä - puolustuspolitiikka Urho Kekkosen kaudella Presidentti Urho Kekkosen elämästä ja toiminnasta on kirjoitettu lukuisia teoksia. Silti hänen pitkän presidenttikautensa puolustuspolitiikkaan ei ole kiinnitetty sen ansaitsemaa huomiota. Tämä puute on antanut sijaa monenkirjaville käsityksille, joissa Kekkosta on pidetty jopa maanpuolustuksen vastaisena pasifistina ja arveltu hänen suhtautuneen jyrkän kielteisesti puolustusvoimien johtoon. Tässä teoksessa Kekkosen kauden puolustuspolitiikka asetetaan kylmän sodan poliittisiin ja strategisiin kehyksiin, kumotaan myyttejä sekä tuodaan esiin myös ne vaikeat tilanteet, joissa ylipäällikön oli ratkaisunsa tehtävä. Kuva Kekkosen ajan puolustuspolitiikasta kirkastuu ja saa uusia, monille ehkä yllättäviä, perusteelliseen tutkimukseen pohjautuvia sävyjä. Joulukuu   14.12.2010 Klo 18.00 Kyllikki Helenius: Cher Maréchal – Chère Madame. Marsalkka Mannerheimin ja rouva Andrée von Nottbeckin kirjeenvaihto vuosina 1941-1951. Mannerheim oli koko elämänsä ajan ahkera kirjeiden kirjoittaja kuten Stig Jägerskiöldin julkaisema teos Mannerheimin kirjeitä seitsemän vuosikymmenen ajalta osoittaa. Teoksen ensimmäinen kirje on Sophie-sisarelle, päivätty Haminassa 8. helmikuuta 1881. Siinä 13-vuotias Gustaf kertoo äidin hautajaisista. Viimeinen kirje on rouva Andrée von Nottbeckille, päivätty 16.1.1951 Val-Montissa. Mannerheim kiittää siinä kirjeestä ja ihastuttavasta kaulahuivista sekä toivoo tapaavansa lähiaikoina Madamen ja hänen Herra Puolisonsa. Vajaat kaksi viikkoa kirjeen kirjoittamisen jälkeen Mannerheimin elämä päättyi. Kirja Cher Maréchal – Chère Madame käsittää rouva von Nottbeckin 18 kirjettä Mannerheimille vuosina 1941-1950 ja Mannerheimin 11 kirjettä rouva von Nottbeckille vuosina 1941-1951. Kirjeet ovat osa ns. Grensholmin kokoelmaa, jonka vapaaherra Augustin Mannerheim, marsalkan veljen Johanin poika, lahjoitti 7.10.1994 Kansallisarkistolle. Kokoelmaa oli säilytetty Grensholmin kartanossa Itä-Götanmaalla Ruotsissa. Marsalkka Mannerheim oli toimittanut kirjeitä ja muita asiakirjoja käsittävän kokoelman sinne lokakuussa 1944. Sen jälkeen kokoelmaan on lisätty Mannerheimin ja rouva Andrée von Nottbeckin kirjeenvaihtoa vuosilta 1945-1950. Grensholmin kokoelma sisältyy omana kokonaisuutenaan Gustaf Mannerheimin arkistoon Kansallisarkistossa. Marsalkan ja rouva von Nottbeckin kirjeenvaihto on ranskankielinen. Sivistyneistön kieli kaikkialla Euroopassa oli 1800-luvulta 1900-luvun alkukymmeniin kaikessa kanssakäymisessä ranska, niin myös kirjeenvaihdossa. Pietarin korkeissa seurapiireissä se oli syrjäyttänyt maan oman kielen venäjän. Rouva von Nottbeck Genevessä on marsalkan Pariisissa asuvan tyttären Sophyn ystävä ja tukija. Kirjeenvaihdossa Sophyn elämä on paljon esillä. Rouva von Nottbeck huolehtii myös marsalkan hyvinvoinnista siinä määrin kuin se on mahdollista. Marsalkka saa yhtenään lahjaksi parasta, sveitsiläistä hunajaa ja – villaliivejä Suomen kylmiin oloihin. Mannerheimin tytär Sophy on kertonut marsalkan muistokirjan kirjoituksessaan, miten hänen vanhimmat ja rakkaimmat ystävänsä ovat Andrée ja Walter von Nottbeck. Myös hänen viimeinen valokuvansa isästä on otettu Nottbeckien kodissa Genevessä, Tour de Champel 6. Marsalkka Mannerheimin ja Sveitsissä asuneen rouva Andrée von Nottbeckin kirjeenvaihto on kahden älykkään, sivistyneen ja toisiaan suuresti kunnioittavan henkilön keskinäistä ajatustenvaihtoa vuosina 1941-1951. Kirjeenvaihdon ensimmäiset vuodet ajoittuvat Euroopan kohtalonvuosiin. Lähes koko Eurooppa on taistelutantereena. Mannerheimin kirjeiden päiväyksessä on merkintä Päämaja. Sveitsissä eletään rauhan oloissa. Rouva von Nottbeck kirjoittaa, miten sodan jyske Ranskan suunnalta kuuluu heille. Marraskuu   15.11.2010 Klo 18.00 Historiantutkija, kirjailija Jukka Tarkka: Max Jakobson – Kylmän sodan diplomaatti. Historiantutkija Jukka Tarkka on valinnut uuden kirjansa kohteeksi itselleen tutun miehen, ministeri Max Jakobsonin (s. 1923). Tarkka on muun muassa työskennellyt Jakobsonin alaisena Elinkeinoelämän valtuuskunnassa. Merkittävimmän uransa Jakobson kuitenkin teki presidentti Urho Kekkosen luottomiehenä ja neuvonantajana. Tässä ominaisuudessa hän vaikutti olennaisesti Suomen turvallisuuspolitiikkaan kylmän sodan usein vaikeissa olosuhteissa. Elinkeinoelämän valtuuskunnassa Jakobson epäilemättä ajoi "porvareiden" asiaa, mutta Kekkosen taustalla täytyi huomioida myös Neuvostoliiton mielipiteet. Tarkan mukaan tässä ei ole mitään ristiriitaa. Oikeisto-vasemmisto-akselille Jakobsonia ei kannata yrittää sijoittaa, hän ei ole ollut tässä mielessä ideologinen hahmo. Kekkonenkin puolusti voimakkaasti Suomen puolueettomuutta, mutta Jakobson kannatti astetta jyrkempää asennetta Neuvostoliittoa kohtaan kuin Kekkonen. Yksi Kekkosen keskeisistä saavutuksista oli, että hän avasi Suomen yhteydet länteen. Tässä kehityksessä Jakobson oli avustajana avainasemassa, koska Kekkonen ei tuntenut anglosaksista maailmaa ollenkaan. Lokakuu   13.10.2010 Klo 18.00 Kirjailija, toimittaja Aino Suhola: Kuinka valmistuu henkilökuvaus. Aino Suhola on kirjoittanut mm. Sylvi Kekkosen elämästä teoksen “Luja ja urhoollinen sydän”. Aino Suhola on kirjoittanut kahdeksan teosta, joista viimeisin “Jos joku ois, vaikka Jumala”, ilmestyi vuonna 2008. Lisäksi hän on toimittanut ja koonnut tietokirjoja, runoutta ja proosaa sekä kirjoit-tanut näytelmän ja teatterimonologeja. Aino Suhola on saanut valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 1990. Värikkäästä tyylistään tunnettu kirjailija puhuu mielellään siitä, mikä elämässä on oleellisinta ja tärkeintä. Syyskuu   08.09.2010 Klo 18.00 FT Lassi Saressalo: Pois Suomesta. Tämä tuore teos raottaa Suomen historiaa - ja ilmiönä varmasti universaalimminkin - näkökul-masta, joka on tämän päivän suomalaiselle melko vieras. Ainakaan ilmiön monipuolisuutta ei usein tule ajatelleeksi. Suomen historiasta löytyy Ruotsin ja Venäjän vallan ajoilta samoin kuin itse-näistymisvuosiemme ja sotavuosiemme ajoilta runsaasti järkyttäviä tarinoita karkotuksista, mielipidepakolaisuudesta ja isänmaallisten tavoitteiden vuoksi kotimaastaan laittomasti lähteneis-tä tai lähtemään joutuneista henkilöistä. Kirjan takana on ajatus, että maailman tapahtumia ja omankin ympäristömme muutosta voi seurata vain, jos sen suhteuttaa omaan menneisyyteen ja nykyisyyteen. Kirjaan liittyy verkkosivusto osoitteessa www.poiskotimaasta.fi. Huhtikuu   07.04.2010 Klo 18.00 Professori Martti Häikiö: V.A.Koskenniemi - suomalainen klassikko 1 ja 2. V. A. Koskenniemi (1885-1962) oli 1900-luvun suomalaisen kulttuurielämän näkyvimpiä hahmoja. Hänestä tuli Suomen Akatemian ensimmäinen kirjailijajäsen, joka vaikutti myös Turun yliopiston kirjallisuuden professorina ja rehtorina. Maaliskuu   22.03.2010 Klo 18.00 Professori Panu Rajala: Yrjö Jylhä - talvisodan runoilija. Yrjö Jylhän runokokoelma Kiirastuli (1941) on merkittävin talvisodasta kertova teos, mutta sen suosiosta huolimatta Jylhä on jäänyt ihmisenä tuntemattomaksi.