Klubin asuntohistoriaa

Tampereen Suomalaisen Klubin esimies Timo Tulosmaa 

As Oy Hämeenpohjan 50-vuotisjuhlassa 22.11.2012

Asunto Oy Hämeenpohjan ja Tampereen Suomalaisen Klubin yhteinen suomalainen polku

Tunnettua kirjallista teosta mukaillen voidaan sanoa, että alussa oli aate. Suomalaisuuden aate. Se on Suomalaisen Klubin ja As Oy Hämeenpohjan yhteisen polun alku ja juuri.

Suomalaisuuden aate, joka fennofiilien sytyttämänä syntyi vuosisatojen juoksussa ja fennomaanien kannattamana ja karelianistivedossa, johti eteenpäin kohti tätä päivää. Sellaisten fennomaanien kuin A. I. Arwidsson, Mikael Agricola, Juhana Vilhelm Snellman, Elias Lönnrot ja myöhemmin Jean Sibelius, Emil Wikström, Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen ja monet muut miehet ja naiset, jotka historiasta tunnemme.

Tätä ilmiötä kutsuttiin kansalliseksi heräämiseksi. Tampereella tämä kansallisen heräämisen aate kanavoitui vuonna 1891 hengeksi, kun perustettiin Tampereen Suomalainen Klubi ja vuonna 1909 aineeksi, kun otettiin käyttöön Hämeen Pohja Oy:n jugend-talo Puutarhakatu 11:ssa.

Hämeen Pohja Oy kuuluu sen 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun suomalaisuusaallon tuotoksiin, jonka aallon harjanteella syntyi maahan paljon muitakin ”suomalaisia klubeja”, ”pohjia” ja ”nuijia” näiden meidän ”Klubimme” ja meidän ”Pohjamme” lisäksi. Esimerkkeinä toimikoot turkulaisten klubi ja ravintola ”Suomalainen Pohja” ja Pälkäneellä edelleen juhlapaikkana käytössä oleva Pälkäneen (Suomalainen) Nuija.

Hämeen Pohja Oy:n rakennuttamasta ja omistamasta talosta oli näin tullut Tampereen Suomalaisen Klubin ja monien Suomalaisen Puolueen alajärjestöjen koti. Tällaisia olivat Suomalaisen Puolueen Tampereen Järjestö, Suomalaisen Puolueen Tampereen Naisjärjestö, Tampereen Jäämit sekakuoroineen ja näytelmäkerhoineen ja Suomalainen Työväenliitto.

”Suomalaisuus voittoon, kansa valtaan”, hurrattiin tuolloin 1800/1900-vuosisatojen vaihteen kummankin puolen.

Klubin asunto seitsemässä paikassa

Parhaiten As Oy Hämeenpohjan ja Tampereen Suomalaisen Klubin yhteiselo varmaan avautuu Klubin perustamisvuodesta 1891 alkavassa kronologisessa Klubin ”asuntokatsauksessa”. Lähtekäämme liikkeelle ajasta hiukan ennen Hämeen Pohja Oy:n syntyä.

Asunto 1 

Vuodet 1892–1896 - Puutarhakatu 22 (Hepokatti), oltiin vuokralaisena W. Ahlforsin talossa. 

Oli kokoussali, biljardihuone ja kansliahuone, tarjoiluhuone, keittiö ja palvelijain huone, mutta paikka koettiin olevan kovin syrjässä. 

Sitten oli ehdolla VPKn talo ja Tallqvistin talo ja vaikka pyrkyä oli, niin ei päästy eroon Ahlforsin paikasta.

Asunto 2 

Vuodet 1896–1909 - Läntinenpuistokatu 22 (Metson kulma), oltiin vuokralaisena talonomistaja M. Laurenin talossa. 

Kuitenkin koko ajan eli ajatus isommasta ja omemmasta. Komiteoita ja työryhmiä istui. Ehdotettiin Tuulensuuta, mutta vastustajat voittivat.

Vuonna 1907 Klubi asetti komitean Eino Sakari Yrjö-Koskinen, C.W. Åkerlund, K. Jaakkola, G.V. Osonen, Juhani Arajärvi ja Paavo Paloheimo, joka esitti oman talon rakentamista Suomalaisen Puolueen ja sen järjestöjen kodiksi. Klubikokous hyväksyi ”ilomielin” esityksen. Näin syntyi Hämeen Pohja Oy.

Asunto 3 

Vuodet 1909–1913 - Puutarhakatu 11, johon Hämeen Pohja Oy rakensi kivitalon. Hämeen Pohja Oy:n perustamisasiakirja allekirjoitettiin 27.12.1907. Allekirjoittajat Juhani Arajärvi, Hilda Helminen, Paavo Leander, K. Osmonsalo, G.V. Osonen, Paavo Paloheimo, K.M. Rouhunkoski, J.N. Salminen, Kaarlo Tiililä ja C.W. Åkerlund. Yhtiöjärjestys vahvistettiin 15.2.1908 ja perustava kokous pidettiin 27.4.1908. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Juhani Arajärvi.

Taloa varten ostettiin KOPn tontti Puutarhakatu 11:ssa. Tulevan talon piirustukset laati rakennusmestari Heikki Tiitola.

Vuoden kuluttua kolmikerroksinen, ajan suomalaiskansalliseen henkeen suunniteltu jugend-talo oli pystyssä. Kuten edellä todettu, talo oli alun perinkin tarkoitettu Suomalaiseen Puolueen ja sen alaosastojen ja Suomalaisen Klubin paikallisen toiminnan kodiksi. Oli juhlahuoneisto 600 hengelle, oli katusiipi, jossa talon generaattorina toimi Suomalaisen Puolueen Naisyhdistyksen ylläpitämä Hotelli Hälläpyörä, oli Suomalaisen Klubin huoneisto sekä liiketiloja. Piharakennuksessa oli asuintiloja.

 

Klubin huoneisto sisustettiin kansallishenkiseksi ”Pirtiksi”, jonka kalusto oli kokonaan suomalaisesta hongasta. 

Oman talon vihkiminen 4-5.12.1909 oli tietysti iso asia Tampereella. Tuhatkunta vierasta oli vihkiäisissä, joissa kantaesitettiin Kaarlo Tiililän sanoittama juhlakantaatti ”Terve Jäämein jäykkä kansa”.

Talon vihkiäisjuhlan avauspuheessaan pankinjohtaja Juhani Arajärvi lausui seuraavaa: ”Moni on ehkä itseltään kysynyt, onko tämä talo liian komea. Ylpeyttäkö se on, että täällä on kohotettu tällaiset suojat köyhyyden, puutteen ja painostuksen aikana. Ihmisillä olkoon mikä mieli tahansa, mutta me olemme tahtoneet nostaa tämän talon todistukseksi tämän ajan suomalaisten pyrkimyksistä, voimasta ja laadusta Tampereella ja Tampereen lähimmässä ympäristössä. Me toivoimme, että tämä talo ja nämä suojat vastaisinakin aikoina ulkoisella muodollaan mutta ennen kaikkea sisäisellä elämällään, joka täällä pulputkoon, todistavat meidän päiviemme ihmisten ymmärtämystä siitä, mitä kansallinen tehtävä ja henki vaatii kultakin ajalta ja kunkin ajan lapsilta.”

Hotelli Hälläpyörästä tuli suosittu majoittumispaikka ja sen kantavieraisiin kuuluivat muun muassa taidemaalari Jalmari Ruokokoski ja kirjailija Frans Emil Sillanpää. Hotellissa oli 14, myöhemmin 21 huonetta, seurusteluhuone ja ruokasali.

1920-luvulla hotellin omistaja vaihtui ja samalla hotellin nimeksi muuttui Hotelli Hämeenpyörä. Sen ravintola oli 1930- ja 1940-luvuilla yksi Tampereen parhaimpia, mutta 1950-luvulta alkaen ravintolan ja hotellin toiminta alkoi hiipua. Vuonna 1977 entisiin Hämeenpyörän tiloihin perustettiin jugend-tyyliin sisustettu ravintola Laterna joka on toiminnassa edelleen. 

Asunto 4 

Vuodet 1913–1921 - Puutarhakatu 11 alasali eli ”Morkku”. Kolmen vuoden kuluttua uuteen taloon muuttamisesta kuitenkin Klubin tilat tarvittiin liiketiloiksi ja seurasi muutto pirtistä alasaliin – ”Morkkuun”. Vuonna 1914 Hämeen Pohjan juhlasalista tehtiin venäläinen sotasairaala. Samana vuonna 1918 Hämeen Pohjan johtokunnassa mietittiin koko talon myymistä kannattamattomana. Ja sitten sen myytiinkin vuonna 1920 kirjapainotiloiksi Julius Syren & Co Oy:lle ja seurasi taas muutto.

Asunto 5 

Vuodet 1921–1961 - Kuninkaankatu 19 eli ”Puuklubi”. Murheisna miesnä muutettiin paikallisen suomalaisuuden lopulliseksi tyyssijaksi tarkoitetusta talosta vuonna 1921 kulman taakse Kuninkaankatu 19:ään.

Samalla Klubin piirissä seurasi päätös Hämeen Pohjan osake-enemmistön määrätietoisesta hankkimisesta Suomalaisen Klubin hallintaan. Vuonna 1921 lähetettiin kirje osakkaille: ”Yhteisen hyvän nimissä ja puolueen toiminnan tukemiseksi luovuttakaa osakkeenne Suomalaiselle Klubille”.

Osakkeita saatiin lahjoituksina, ostettiin rahankeräyksellä saaduilla varoilla ja arvatenkin myöskin omia rahastoja purkaen. Klubi olikin sitten vuonna 1923 Hämeen Pohja Oy:n suurin osakkeenomistaja ja vuonna 1931 se omisti jo ¾ koko osakekannasta. Loppuun pitkällinen osakkeidenhankintaprojekti saatiin 1960, jolloin viimeiset osakkeet lunastettiin Tuomisen perikunnalta.

Näinpä sitten elettiin sitten rinnakkain läpi 1930-luvun, yli talvi- ja jatkosodan ja vaaran vuosien. 1950-luvulta alkaen mietittiin taas uuden ”isomman ja omemman” talon rakentamista. Asiaan tartuttiin vuonna 1958 kun Klubi perusti rakennustoimikunnan, jossa olivat mukana jäsenet Eero Kivelä, Yrjö Laiho ja A. Paasikoski. Piirustukset tilattiin arkkitehti Taito Uusitalolta.

Asunto 6 

Vuodet 1961–1962 - Aleksis Kivenkatu 15 – Tampereen Kauppaseura. Oltiin nykyisen talon rakentamisvaiheessa pari vuotta evakossa Kauppaseurassa. Suomalainen Klubi kiittää Kauppaseuraa tästä tilapäismajoituksesta.

Asunto 7 

Vuodet 1962– edelleen - Puutarhakatu 13 – As Oy Hämeenpohja. Kuten edellä todettu, vuonna 1958 perustettiin rakennustoimikunta, joka pohti talon rakentamista, etsi yhteistyökumppaneita. Kumppanikandidaatteja olivat Alko, Kela, Nahkamiehet, Huonekaluliike Joki, Kotikalustamo sekä Keilasäätiö ja Svenska Klubben. Tontti ostettiin 1960 ja muodostettiin nykyinen As Oy Hämeenpohja. Klubin edustajina ensimmäisessä uudessa johtokunnassa olivat pankinjohtaja Artturi Hirvimies ja asessori Unto Lehmusvirta.

Rakentamisen valvontaa varten perustettiin juristitoimikunta, jossa jäseninä varatuomarit Unto Lehmusvirta, Seppo Sinivaara ja Voitto Varsila. Tiukan kilpailutuksen jälkeen talon sai rakennettavakseen Keskisen Rakennusliike 47 mmk:n hinnalla. Ensimmäistä Klubin kuukausikokousta nykyisissä tiloissa pidettiin 26.4.1962.

Tällä tavoin on siis edennyt Hämeen Pohjan ja Tampereen Suomalaisen Klubin rinnakkaiselo. Sanoisiko, että ”toinen toistaan tukien”. Kumpaakin tarvittiin sen myönteisen elon mahdollistamiseksi, joka tänä päivänä näkyy 120-vuotiaana Suomalaisena Klubina omine vilkkaine toimineen ja tänään 50-vuotisjuhlaansa viettävänä AsOy Hämeenpohjana merkittävän ihmisjoukon kotitalona, tärkeänä Tampereen keskustan liiketalona ja maamerkkinä sekä Tampereen Suomalaisen Klubin toimitalona.

 Klubi vuodesta 1962 alkaen 2. ja 3. kerroksessa.  Vuonna 2012 ehostettu sisäänkäynti


Lähteet: 
Sinisalo, Uuno 1932. Tampereen Suomalainen Klubi 1891–1931, 40-vuotiskertomus; Tampereen Suomalainen Klubi. 
Halme, Laila 1991. Muuriankkuri 1931–1991. Tampereen Suomalainen Klubi.