Tapahtumien muistiot

<< Palaa
07

Markku piti hyvän ja mielenkiintoisen esitelmän Ruotsi länsirajan metsiin muodostuneesta suomalaisasutuksesta. Kustaa Vaasan hallitsijakaudella 1523–1560 alettiin suosia erämaiden asuttamista. Tavoitteena oli verotulojen lisääminen. Savon ja Karjalan suunnalta siirryttiin kaskiviljelijöiksi Keski-Suomen ja Pohjois-Hämeen erämaihin sekä 1500-luvun loppupuolella ja 1600-luvun alkupuolella Ruotsin asumattomille metsäalueille. Näiden metsäsuomalaisten perinne elää vahvasti Ruotsissa sekä Norjan itäosissa. Ks. raportti Suomalaismetsät ja metsäsuomalaiset.

Asettuminen uusille asuinsijoille ei sujunut ongelmitta. Menestyminen satoisan kaskirukiin myötä aiheutti kateutta kantaväestössä. Pelättiin myös, ettei puuta riitä kaivosteollisuudelle. Kaskeaminen kiellettiin, jolloin osa suomalaisista muutti Anerikkaan ja osan läheisen rajan yli Norjaan. 

Markku kertoi täsmällisen tarkkaan laaditussa esitelmässä myös tämän päivän tilanteesta ja siitä, miten Suomalaismetsissä nykyään vaalitaan tuota vuosisataisten takaista erikoista perinnettä. 

 

 

Näin hyvin laadittua ja selkeää esitystä helppo seurata ja ilo kuunnella. Meitä oli Marskinsalissa yhteensä 66 tarkkaavaista kuulijaa (tämän kevätkauden ennätys).

 

Markku palkittiin Martti Turtolan ja Lasse Pajalan kirjalla Kaikilla rintamilla. Toisen maailmansodan historia.

Kokouksen alussa onniteltiin Kauko Ihantolaa (vas.) 80-vuotispäivän johdosta ja Antti Jussila esittäytyi uutena jäsenenä. 

Teksti: Jorma Hautala ja Markku Rauhalahti

Kuvat: Jorma Hautala

Ylimetsänhoitaja Markku Rauhalahti:  Suomalaismetsät ja metsäsuomalaiset