Tapahtumien muistiot

<< Palaa
29

Ruutiukkoveli Reijo Selín oli laatinut hänelle ominaisella taidolla ja tarkkuudella hienon ja monipuolisen esitelmän. Se sisälsi Viipurin lahdella olevan Hapenensaaren historiaa, kulttuuria ja sen, miten sota muutti tyystin tämän kauniin, idyllisen ja perinteikkään saaren.

Reijo oli saanut Venäjältä tarjouksen vuokrata Hapenensaari firman henkilökunnalle kesänviettopaikaksi. Tutustumismatka ränsistyneelle saarelle ei kuitenkaan johtanut vuokrasopimukseen. Siellä oli vain raunioita ja kalastajien nuotiopaikkoja.

Matka kuitenkin herätti Reijon kiinnostuksen tähän saareen. Niinpä hän selvitti tarkkaan sen historian aina 1400-luvulle saakka. Mm keisarinna Katariina Suuri vieraili saarella 1700-luvun lopulla. Monet sodat kulkivat saaren yli ja isoja laivastotaisteluita käytiin lähivesillä mm 1790.

Monien vaiheiden jälkeen saaren omistajaksi tuli Emil Zilliacus, dosentti, professori, runoilija ja monilla huomionosoituksilla palkittu. Hän kehitti saaren isoksi mm 2000 omenapuuta sisältäväksi menestyväksi hedelmätarhaksi. Tuolloin saari ja sen asukkaat elivät parasta kukoistuksen aikaa.

Jatkosodassa alueella taisteltiin rajusti 5.-7.7.1944. Rintamavastuu oli V:llä Armeijakunnalla, jolla oli vahvistuksenaan saksalainen 122. Divisioona (Divisioona Greif, 10 000 miestä). Lopulta käydyt taistelut tuhosivat kauniin saaren ihan kokonaan.

Vuonna 2003 Mihail Kostolomov viipurilaiseen lehteen kirjoittamassaan laajassa artikkelissa vertaa Hapenensaarta muinaiseen Atlantikseen, joka katosi niin kuin on Hapenensaarikin tuhoutunut ja kadonnut.

Kaunokirjallisen herkän kuvaksen saaresta, sen ihmisistä ja elämästä siellä sodan ja rauhan aikana on kirjoittanut Benedict Zilliacus: ”Båten i vassen”, suomennettuna: ”Kertomus kadonneesta saaresta”.

 

Meitä oli Marskinsalissa yhteensä 63 kuulijaa.

 

Sadanpäämies palkitsi esitelmöitsijän Anthony Beevorin kirjalla Ardennit 1944

 

Kokouksen aluksi esittäytyi kolme uutta ruutiukkoa, vasemmalta Seppo Birkstedt, Kauko Niemi ja Tapani Mäntylä.

Teksti ja kuvat: Jorma Hautala

Dipl.ins. Reijo Selin: Hapenensaari Viipurinlahdella, kulttuuria ja sotaa