View Article

<< Palaa
ILOA VAPAUDESTA
Risto Harisalo

Syyskuun kuukausikokous aloitti syksyn 2017 kuukausikokousten sarjan, jonka teemana on iloa suomalaisuudesta. Siksi luonnollinen valinta syyskauden ensimmäiseksi teemaksi on iloa vapaudesta. Suomalaiset arvostavat kansallista vapauttaan ja omaan henkilökohtaista vapauttaan yhteiskunnan jäseninä.

Filosofi ja kirjailija Jari Ehrnrooth analysoi vapautta laaja-alaisesti ja syvästi. Hän osoitti, että vapaus on ihmisille usein etäinen ja epämääräinen asia, josta on esitetty erilaisia ja toisilleen jopa vastakkaisia käsityksiä. Vapaus on kuitenkin universaali arvo, johon yhdelläkään kansakunnalla ei ole ollut yksinoikeutta ja joka on vaikuttanut myönteisesti kansakuntien henkiseen kasvuun ja kehitykseen.

Vapaudesta puhuminen on maassamme todella harvinaista. Yhteiskunnassamme puhutaan paljon enemmän esimerkiksi tasa-arvosta, hyvinvointivaltiosta ja kollektiivisista palveluista kuin vapaudesta. Kuulijoiden joukossa oli varmasti monia, jotka miettivät milloin he edellisen kerran kuulivat puhuttavan vapaudesta. Siksi vapaus on hämmentävä ja kysymyksiä herättävä käsite. 

Ehrnroothin mukaan vapauden ajatus on kehittynyt ja kerrostunut ajassa niin, että eri kerrostumia on ajoittain vaikea erottaa toisistaan. Ajan saatossa on yritetty vapautta paheista miekalla, tulella ja sanalla. Myöhemmin ihmiset ovat ponnistelleet voidakseen vapaasti ajatella, kuvitella, nauttia ja elää elämänsä parhaaksi katsomallaan tavalla. Viimeisin ajatus korostaa vapautta johonkin kuten esimerkiksi valtion kansalaisilleen tarjoamiin palveluihin, tulonsiirtoihin ja turvallisuutta luovaan sääntelyyn. Hyvinvointivaltio on tämän vapauden seuraus. 

Ehrnroothille vapaus on eettinen päämäärä, johon ihmiset voisivat pyrkiä ja jonka vaatimusten mukaan heidän olisi hyvä yrittää elää. Tällainen käsitys vapaudesta on kuitenkin epäsuosittu ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin se pakottaa ihmisen valitsemaan luonnollisten viettiensä ja moraalisen tahdon välillä. Edellinen hylkää moraalin ja vastuun, joista jälkimmäinen pitää kiinni. Tässä kamppailussa luonnolliset vietit vievät usein voiton. Toiseksi monien mielestä vapaus eettisenä päämääränä ei auta ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia, vaan luo niitä lisää. Vapaus ei kuitenkaan ole luonut köyhyyttä maailmaan, vaan se peri köyhyyden.

Ajatellaanpa vapautta miten tahansa, se ei todellakaan ole suosittu aihe. Arvostettujen ajattelijoiden ja mielipidevaikuttajien mukaan julkisessa politiikassa on tehtävä selvä valinta uusliberalistisen vapauden ja tasa-arvoa korostavan pohjoismaisen hyvinvointivaltion välillä. Vaatimus tarkoittaa, että kaikessa julkisessa politiikassa on vapauden sijasta edistettävä tasa-arvoa ja kollektiivista palvelutuotantoa ja tulonsiirtoja. 

Vapautta väheksytään myös muualla. Mario Vargas Llosa kertoo artikkelissaan Liberalism in the New Millennium pienestä espanjalaisesta El Borgen kaupungista, jossa valtuusto kutsui kaikki kaupunkilaiset kuntakokoukseen tekemään valintaa vapauden ja inhimillisyyden välillä. Asukkaiden enemmistö valitsi inhimillisyyden ja vain neljä heistä valitsi vapauden. Llosa kertoo miettineensä keitä olivat nuo neljä muskettisoturia, jotka uskalsivat asettua vapauden puolelle yleistä mielipidettä vastaan.

Ymmärrämmekö todella mitkä tekijät vaikuttavat yhteiskunnan henkiseen ja aineelliseen kehitykseen ja millainen rooli vapaudella on tässä syy- ja seuraussuhteiden ketjussa? Ilmari Kiannon Ryysyrannan Jooseppi on oiva osoitus kyvyttömyydestämme ymmärtää vapautta. Joosepin köyhyys selittyy sillä, että hänellä ei ollut vapautta jalostaa kykyään tehdä sitä, mitä hän parhaiten osasi, alkoholia. Jos hän olisi voinut toimia vapaasti, hän olisi taidoillaan tuottanut vaurautta perheelleen sekä työtä ja vaurautta yhteisölleen. 

Väinö Linnan trilogiaa Täällä Pohjantähden alla on tuskin koskaan tulkittu vapauden näkökulmasta. Maaseudun ihmisten köyhyys ja osattomuus selittyivät tuolloin vapauden rajoitteilla, joiden vuoksi heillä ei ollut mahdollisuuksia yksityisomaisuuteen ja taloudelliseen vaihtoon. Kolmannen maailman olosuhteet muistuttavat erehdyttävästi Pohjantähdessä kuvattuja olosuhteita. Hernando de Soto osoittaa tutkimuksessaan The Mystery of Capital, että kolmannen maailman köyhillä on vain rajalliset mahdollisuudet taloudelliseen vapauteen. He eivät voi esimerkiksi käyttää keräämäänsä omaisuutta taloudellisessa vaihdannassa, vaikka sen yhteenlaskettu arvo ylittää de Soton arvion mukaan näille maille annetun kehitysavun määrän. 

Jari Ehrnroothin mukaan vapauden vähättely ja rajoittaminen eettisenä päämääränä tuottaa yhteiskuntaan samanlaisia seurauksia, joita Kianto, Linna ja de Soto raportoivat. On hämmentävää havaita, kuinka sokeasti näihin seurauksiin reagoidaan. Koska kukaan ei epäile, että ne voisivat selittyä tasa-arvoa korostavalla hyvinvointivaltiollisella politiikalla, on luonnollista vaatia yhä enemmän investointeja kollektiivisiin hyötyihin. 

Ehrnroothin mukaan ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin ei pidä enää etsiä hyvinvointivaltiollisesta ajattelusta, vaan palauttamalla vapaus eettisenä päämääränä ihmisten keinovalikoimaan. Vapaus edellyttää ihmisiltä vastuullisuutta ja henkilökohtaista moraalista harkintaa. Ehrnrooth muistuttaa, että kukaan ei voi vastata teoistaan, ellei hän ole vapaa. 

Vapautta ei voida Ehrnroothin mukaan redusoida pelkistetyksi valinnaksi kahden yksinkertaisen hyödykkeen (banaani ja omena) välillä. Vapaus kaipaa myös ymmärrystä, paneutumista ja pohdintaa tavanomaisen kritiikin rinnalle. Ehkä vihdoinkin vapaudelle eettisenä päämääränä voitaisiin antaa mahdollisuus yhteiskunnassamme. 

Friedrich Hayek toteaa kirjansa The Constitution of Liberty lopussa, että tietämättömyys luo vapauden kysynnän. Kun myönnämme rajalliset mahdollisuutemme tietää kuinka ihmisille voitaisiin tuottaa onnea ja hyvinvointia, avaamme samalla vapaudelle eettisenä päämääränä uuden mahdollisuuden. Ehrnroothin mielestä meillä on perusteet uskoa vapauteen, vaikka emme sitä täysin ymmärrä. 


Kommentit

Ole ensimmäinen kommentoija!

Kommentoi

Vain rekisteröityneet voivat kommentoida.

Jos et ole vielä rekisteröitynyt ja haluat kommentoida, rekisteröidy tästä sivustolle.
Jos olet jo aiemmin rekisteröitynyt, kirjaudu sivustolle.

Julkaistu 27.09.2017