View Article

<< Palaa

EUROOPPALAISEN INTEGRAATION IDEAA ETSIMÄSSÄ

Risto Harisalo

Tarkoitus

Tampereen Suomalaisella Klubilla 22.1.2017 puhunut emerituspääministeri Paavo Lipponen oli sitä mieltä, että Suomen joutuminen Ruotsin yhteyteen sitoi maamme läntiseen Eurooppaan. Tälle kehitykselle vaihtoehtona olisi voinut olla joutuminen joko keskieurooppalaisen feodaaliaatelin tai itsevaltaisen Venäjän valtapiiriin. 

Vaikka Suomi on kuulunut lähes 1000 vuotta läntiseen Eurooppaan, ymmärryksemme sen integraatiosta on silti epäilevä ja vähättelevä. On siksi paikallaan palauttaa mieleen millaisia tarkoituksia Euroopan läntisen osan integraatioon on liitetty.

Kuusi Eurooppaa

Vuonna 1930 julkaisemassaan kirjassa Paneurooppa Richard Coudenhove-Kalergi erottaa Euroopan kehityksessä viisi vaihetta. Hän pitää Antiikin Kreikkaa ensimmäisenä Eurooppana, jonka perintöä ovat esimerkiksi demokratia, tiede ja sivistys. Näillä asioilla on yhä edelleen huomattava merkitys Suomelle. Erottamalla Euroopan Aasiasta Antiikin Kreikka loi eurooppalaisuuden idea.

Toisena Eurooppana Coudenhove-Kalergi pitää Rooman valtakuntaa, joka vakiinnutti hellenistisen sivistyksen maanosassa. Samalla se levitti Eurooppaan ajatuksen perustuslaillisesta hallinnosta, oikeudellisesta ajattelusta ja yksityisomaisuudesta. Caton väitetään pitäneen Rooman perustuslaillista hallintoa ylivoimaisena muihin verrattuna, koska se antoi poliittisen vallan monille eikä vain yhdelle. Näiden asioiden kautta Rooma vaikuttaa yhä edelleen myös Suomessa.

Kolmantena Eurooppana Coudenhove-Kalergi pitää germaanisten kuningaskuntien ja Kaarle Suuren aikaa reaktiona kansainvaelluksiin. Frankit pysäyttivät hajaantumiskehityksen Euroopassa ja loivat perustan maanosan myöhemmälle kehitykselle. Heidän valta-alueensa on lähes identtinen 1950-luvulla syntyneen Euroopan Yhteisöjen alueen kanssa.

Neljäntenä Eurooppana Coudenhove-Kalergi pitää roomalais-katolisen kirkon valtakautta. Monet paavit hyväksyivät valtioiden itsenäisyyden osana suurta jumalallista järjestystä. Paavit suosivat kansainvälisyyttä ja tekivät latinasta laajasti puhutun kielen. Euroopan sanotaan toimineen suhteellisen yhtenäisesti katolisen kirjon paavien johdon alaisina.

Valistusaika ja reformaatio loivat Coudenhove-Kalergin mukaan viidennen Euroopan. Se levitti uskonnollista suvaitsevaisuutta, vahvisti käsityksen yksilöstä, elämän ainutkertaisuudesta, korosti kansanvaltaa ja parlamentaarista järjestystä ja synnytti edistyksen ajatuksen. Nämä ovat myös Suomessa vaikuttavia asioita. Muistettakoon, että Pietari Suuri liitti Venäjän hetkeksi tähän järjestykseen. Tuolloin Eurooppa oli laajimmiltaan, kun Ural oli sen ulkorajana.

Kuudes Eurooppa syntyi vastapainona maanosassa käydyille monille sodille ja kahdelle maailmansodalle vuoden 1945 jälkeen. Hiili- ja teräsyhteisö oli sen ensimmäinen vaihe, josta seuraavaksi kehittyi Euroopan Yhteisö, joka myöhemmin muuttui Euroopan Unioniksi. Tätä kolmivaiheista prosessia kuvataan eurooppalaisen integraation käsitteellä.

Eurooppalaisen integraation tarkoitukset

Rauha on eurooppalaisen integraation yksi keskeisimmistä tavoitteista, josta monet ajattelijat ovat vuosisatojen aikana haaveilleet ja joista yksi oli Santeri Alkio. Hän kirjoitti 15.1.1921 Maan äänessä seuraavasti: "Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan Yhdysvalloista. On ilmeistä, että Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa."

Rauha on Santeri Alkion mukaan eurooppalaisen integraation perusidea. Rauhan puolesta on jatkuvasti tehtävä töitä, sillä tältä osin historia ei ole loppunut. Läntisen integraation ansiosta rauha on kuitenkin vallinnut maanosassa kahta poikkeusta - Jugoslavian hajoamista ja Ukrainan kriisiä - lukuun ottamatta noin seitsemän vuosikymmentä.

Eurooppalaisen integraation tavoitteena on rajoittaa suurten maiden itsekkyyttä niiden suhteissa pieniin maihin.  Historiassa isot maat häikäilemättömine johtajineen eivät erityisemmin ole antaneet arvoa pienille maille. Tätä valtapeliä Venäjä näyttää parhaillaan pelaavan sen sijaan, että se luottaisi kansalaistensa kulttuurilliseen kykyyn ja yrittäjyyden voimaan. Jos Suomi haluaisi irtaantua integraatiosta, se tuskin yksin pärjäisi isoja maita vastaan. Vetoaminen Englantiin ei toimi, sillä suurena maana se pystyy Suomea paremmin puolustamaan etujaan.

Eurooppalainen integraatio on protektionismin vastavoima. Sen tarkoituksena on edistää kaupan vapautta kansallisesti päätetyistä rajoitteista. Se nojaa Ricardon suhteellisen edun -periaatteeseen, jota yhä edelleenkin pidetään yhtenä taloustieteen kauneimmista periaatteista. Tästä huolimatta protektionismi on hyvin suosittua monissa maissa.

Eurooppalainen integraatio on vastavoima kansallisen politiikan mielivaltaiselle käytölle. Poliittinen, hallinnollinen ja taloudellinen eliitti yrittää jatkuvasti ajaa etujaan lainsäädännön avulla, koska se ei usko pystyvänsä kilpailemaan vapailla markkinoilla. Euroopan Yhteisöjen tuomioistuin tarjoaa Unionin kansalaille oikeudellista suojaa kansallista mielivaltaa vastaan.

On yllättävää havaita, että kansallisen politiikan mielivallasta vuosikymmeniä kärsineet maat tuntevat vahvaa halua palata vanhoihin käytäntöihin. Puola ja Unkari uhmaavat vapaan kansalaisyhteiskunnan peruskiviä Euroopassa. Sama hulluus on levinnyt Venäjän ja Turkin lisäksi myös muihin maihin. Tämäkö on se tavoite, jonka läntisestä integraatiosta eroon haluavat toteuttaa?

Eurooppalaisen integraation tarkoituksena on kansalaisten Eurooppa ja sitä erityisesti tukeva vahva kunnallinen itsehallinto. Suomi pitää itseään teoreettisesti demokraattisena maana, mutta käytännössä suhtautuu nuivasti demokraattisen itsehallinnon kehittämiseen. Integraation tarkoituksena on hajauttaa valtaa keskittämisen sijasta.

Lopuksi

Eurooppalaisen integraation idea rauhan edistäjänä, suurten maiden itsekkyyden rajoittajana, vapaan kaupan puolustajana, kansallisten mielivaltaisten intressien hillitsijänä ja itsehallinnon vahvistajana on yhä edelleen ajankohtainen. Nämä tarkoitukset on jälleen nostettava esille ja kirkastettava, jotta voimavarat osattaisiin suunnata oikein. Välinpitämättömyys näistä asioista ei lupaa hyvää Suomelle eikä Euroopan Unionille. 


Kommentit

Ole ensimmäinen kommentoija!

Kommentoi

Vain rekisteröityneet voivat kommentoida.

Jos et ole vielä rekisteröitynyt ja haluat kommentoida, rekisteröidy tästä sivustolle.
Jos olet jo aiemmin rekisteröitynyt, kirjaudu sivustolle.

Julkaistu 03.09.2017